Harakkakäki pesii Välimeren maissa, etenkin Iberian niemimaalla ja Turkissa, paikoin Lähi-Idässä, sekä eteläisessä Afrikassa. Muuttolintu, jonka pohjoiset populaatiot talvehtivat Afrikan pohjoisosissa ja Saharan eteläpuolella, ja eteläiset keskisessä Afrikassa. Euroopan populaatio on kooltaan 120 000–150 000 yksilöä. Lajin kanta on [[uhanalainen|elinvoimainen]].
Suomessa laji on tavattu kahdesti, ensiksi nuori lintu lokakuussa 1946 Kokkolassa. Toinen havainto tehtiin 14. elokuuta 2007 lintujen syysmuuton tarkkailijoiden nähdessä [[Hanko|Hangon]] lintuasemalla[[lintuasema]]lla 1kv (1kv = samana vuonna munasta kuoriutuneen) nuoren harakkakäen. Jälkimmäinen havainto ei ole [[Rariteettikomitea]]n hyväksymä.
== Elinympäristö ==
Rivi 28:
== Lisääntyminen ==
Harakkakäki on pesä[[loinen]], joka munii pääasiassa [[varislinnutvarikset|varislintujen]] pesiin. Afrikassa se munii usein myös [[kottaraiset|kottaraisten]] pesiin. Harakka on pääisäntälaji Etelä-Euroopassa. Naaras munii isäntälajin pesään yhden munan, mutta ei poista yhtään [[muna]]a, kuten käki tekee. Se kuitenkin usein nokkimalla rikkoo yhden tai useamman isäntälajin munan. Se valitsee tarkkaan sellaisen pesän, jossa muninta on vielä kesken tai haudonta on juuri alkanut. Harakkakäen munan haudonta-aika on lyhyempi, 12–15 päivää, kuin isäntälajin, joten poikanen kuoriutuu usein ennen isäntälajin poikasia. Käenpoikanen kasvaa nopeasti ja voimakkaalla kerjäämisellä se saa emot ruokkimaan itseään. Se myös estää muita poikasia saamasta ruokaa makaamalla niiden päällä ja nokkimalla niiden päätä. Isäntälajin kaikki poikaset kuolevat lähes varmasti, jos ne syntyvät 3–4 päivää myöhemmin kuin käenpoikanen. Joskus samaan pesään munitaan 2 harakkakäen munaa. Nuorempi poikasista selviytyy siinä tapauksessa, että se on munittu enintään 5 päivää myöhemmin kuin ensimmäinen käen muna. Poikanen lähtee pesästä oksille kiipeilemään runsaan 2 viikon ikäisenä. Lentokykyinen se on noin 23 päivää vanhana.
Naaras voi munia jopa 24 munaa lisääntymiskauden aikana, tavallisimmin noin 18.
