Ero sivun ”Helsingin kantakaupunki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Vuosien kuluessa liitosaluenimityksen käyttö alkoi vähetä ja samalla käsitteen kantakaupunki tarkkarajaisuus hämärtyä. Kantakaupunki-sanan merkitys alkoi riippua siitä, miten kukin puhuja sen ymmärsi. Se alkoi tarkoittaa tarkemmin määrittelemätöntä Helsingin ydinaluetta, esikaupunkien ja lähiöiden vastakohtana. Idässä ja lännessä kantakaupungin rajoina ovat kyllä selvästi suuret merenlahdet ja niitä ylittävät sillat, mutta varsinkin pohjoisraja on käynyt epäselvemmäksi.
Melko usein kantakaupungiksi ymmärretään se alue kaupungista, jota [[Helsingin raitioliikenne|raitiovaunu]]t palvelevat. Toinen yleinen käsitys kantakaupungista on ns. ''kivikaupunki'' tai ''korttelikaupunki'', eli se alue kaupungista, jossa talot on rakennettu umpikorttelimaisesti, tiiviisti kiinni toisiinsa. Vielä [[1960-luku|1960-luvulla]] kantakaupunkimaisen alueen pohjoisraja kulki jokseenkin selvästi [[Meilahti|Meilahden]], [[Laakso (Helsinki)|Laakson]]
Eurooppalaisiin kaupunkeihin verrattuna Helsingin kantakaupunki on varsin laaja pääkaupunkiseudun kokoon nähden. Kantakaupunki on myös onnistuttu pitämään elävänä moottoriteiden ostoskeskusten, yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja elämäntavoissa tapahtuneiden muutosten puristuksessa. Helsingin kaupunki aikoo myös jatkaa elävöittämistyötä houkuttelemalla kantakaupungille tapahtumia ja tekemällä keskustasta miellyttävän alueen oleskella, tehdä ostoksia ja töitä.
| |||