|
==Elämäkerta==
===Alkuperä ja vaiheet===
BoussuetBossuet syntyi perheeseen, joka oli palvellut hallitsijaa erilaisissa tehtävissä. Hän kävi koulunsa [[Dijon]]in [[Jesuiitat|jesuiittojen]] koulussa ja viidentoista ikäisenä hän tuli Pariisiin päättääkseen siellä koulunsa. Koulussa, [[Navarra]]n collegessa, hänen eräs opettajansa oli maisteri Nicolas Cornet, joka oli tunnettu teologi ja [[jensenismi]]n vastustaja. Vuonna [[1652]] hänet hyväksyttiin tutkinnoista, kun hän oli kokenut useita julkisia testejä, jotka kiinnittivät häneen yleistä huomiota ja hänenhän sai osakseen myös ruhtinas Ludvig[[Louis II Bourbon-Condén (Grand Condé)]]n ystävyyden. Sen jälkeen kun hän oli suorittanut pappistutkinnon ja saanut tohtorinhattunsa, Bossuet lähti Pariisista [[Metz]]iin, jonne hänen isänsä oli nimitetty alueparlamentin neuvonantajaksi ja hän itse sai nimityksen [[kaniikki|kaniikiksi]].
===Saarnat===
===Comdomin piista===
Kun Charles-Maurice Le Tellier nimitettiin [[21. syyskuuta]] [[1670]] [[Reims]]in arkkipiispa-herttuaksi, niin paavin[[paavi]]n suostumuksella siunattiin Jacques Bénigne Bossuet Condomin (Gersin departementissa)[[Condom]]in piispaksi. Tämä tapahtui Pontoisen fransiskaanikirkossa.
===Hautajaispuheet===
Vuonna [[1670]] ja vielä seuraavanakin vuonna, hän piti hautajaispuheita, joissa hän toi esille elegantilla tavalla inhimillisen suuruuden mitättömyyden. Hän piti hautajaispuheet mm. [[Ranskan HenriettelleHenrietta Maria]]lle, joka oli myös Englannin kuningatar ja kuningas [[Kaarle I (Englanti)|Kaarle I]]:n puoliso, sekä Anne[[Anna Itävaltalainen|Anna Itävaltalaiselle]], kuningas [[Ludvig XIII (Ranska)|Ludvig XIII]]:n puolisolle.
Hautajaispuheita ei ole olemassa kuin kuusi kappaletta. Ne ovat todellisia eleganssin puhetaidon mestariteoksia, joilla ei ole esikuvaa edes antiikissa. Bossuet ei ole käyttänyt puheita valmistellessaan toisten henkilöiden sanontoja tai ilmaisuja. Hän on tehnyt itse oman työnsä, hän on tehnyt juuri niin kuin hänellä oli tapana ajatella ja kuten hänellä oli tapana tuntea. Hänen omaansa ovat niin sanonnat, käänteet, liikkeet, rakenteet ja harmonia.
===Kirjailija===
HänetBossuet valittiin [[Ranskan akatemia]]n jäseneksi vuonna [[1671]]. Hän istui tuolilla numero 37, joka oli aiemmin kuulunut [[Damiel Hay de Chastelet]]’lle. Lisäksi hän oli jäsenenä vuonna [[1627]] perustetussa ja hyvin vaikutusvaltaisessa salaseurassa ''La Compagnie du Saint-Sacrement''.
===Meaux’n piispa===
Vuonna [[1681]], kun kruunuperijän kasvatustehtävä oli päättynyt, BassuetBossuet nimitettiin Meaux’n piispaksi ja tämän jälkeen hän keskittyi huolehtimaan hiippakunnastaan, saarnasi säännöllisesti sekä taisteli katolisena teologina protestantteja vastaan. Hän kirjoitti kuuluisan Meaux’n katekismuksen (Catéchisme de Meaux) vuonna [[1687]] ja valmisti hiippakuntansa uskovaisille teokset ''Méditations sur l'Evangile'' sekä '' Elévations sur les Mystères''.
===Saarnaaja===
BossuetllaBossuetilla oli suuri rooli saarnaajana ja puhujana, mutta myös Ranskan papiston säätykokouksen johtajana.
Vuoden [[1682]] papiston säätykokouksessa tapahtuneessa kuninkaan ja paavin välien rikkoutumisessa Bossuet toimi tekijänä julistukselle galligaanisen[[Gallikaaninen kirkko|gallikaanisen kirkon]] vapaudesta. Tämä rajoitti paavin valtaa Ranskan kirkossa. Nämä vuoden 1682 neljä artiklaa määrittelivät suhteen valtioon ja ovat myöhemminkin olleet kiivaan keskustelun kohteina. Paavi reagoi tekstiin — hän poltti sen.
Bossuet kuoli Pariisissa [[12. huhtikuuta]] [[1704]] [[virtsakivi]]en aiheuttamaan sairauteen.
| 