Ero sivun ”Bero” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Ruotsin maallinen valta nimitti Beron Suomen piispaksi<ref>vrt. Seppo Suvanto, Bero, Suomen kansallisbiografia, 2003</ref> vastoin kanonisen oikeuden määräyksiä, joiden mukaan hiippakunnan papisto valitsi piispan. Ennen Beroa ei yhtäkään Suomen piispaa mainita Ruotsin piispojen tai hiippakuntien luetteloissa, joita on vuosilta 1164, 1188-1189, 1192<ref>Tässä Hausenilla on virhe Finlands medeltidsurkunderissa, vrt. P.O. von Törne, Om Finlands skattskyldighet till påfvedömmet under medeltiden, Historiallinen Arkisto XII, 1911</ref>, 1219, 1233, 1241 ja 1248.<ref>Vrt. Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989 ja Diplomatarium Suecanum, sekä Tuomas Heikkilä, Piispa Henrikin legenda, 2005, s. 72.</ref> Näin ollen Bero on ensimmäinen Upsalan arkkipiispan alainen Suomen piispa. Hänet mainitaan Ruotsin piispojen joukossa 11.2.1253.
Palmsködin katkelman vanhemman osan, jonka Jarl Gallén ajoittaa 1400-luvun alkuun, mukaan Bero oli ollut aiemmin kuninkaan kansleri, mutta Herman Schückin mukaan<ref>Kansler och capella regis under folkungatiden, 1963</ref> nimityksellä tarkoitetaan vain kuninkaan kappalaista. Bero lienee saaapunut Suomeen yhdessä luostaria perustamaan tulleiden dominikaanien kanssa vuonna 1249 Birger Jaarlin sotajoukon mukana, kun Birger Lyypekin kaupunginkroninikan mukaan "pakotti Suomen Ruotsin kruunulle"<ref>Vrt. Suvanto, Birger Jaarli, yllä mainittu teos.</ref> Tässä yhteydessä kaiken muun lisäksi vanhempi Turun Koroisten tuomiokirkko näyttää palaneen, kuten Juhani Rinteen kaivauksissa on ilmennyt
Jo vuodelta 1248 on säilynyt paavin legaatin Vilhelm Sabinalaisen kirje, jolla Suomen papisto pyrkii suojautumaan tulevan piispan yrityksiltä riistää Suomen papistolta tälle laillisesti kuuluvaa omaisuutta. Suomen papisto näyttää näin ennakoineen vastoinkäymisiä tulevan piispan taholta.
| |||