'''Risto Olli Petter Puhakka''' ([[11. huhtikuuta]] [[1916]], [[Sortavala]] – [[28. tammikuuta]] [[1989]], [[Helsinki]]) oli suomalainen hävittäjälentäjä ja [[Mannerheim-ristin ritari]]. Sotilasarvoltaan hän oli [[kapteeni]]. Puhakka lensi 401 sotalentoa ja saavutti 43 ilmavoittoa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Stenman, Kari| Otsikko= Olli Puhakka, Mannerheim-ristin ritari 175| Julkaisu= Suomen ilmailuhistoriallinen lehti| Vuosi= 2000| Numero= 2| Sivut= 21}}</ref> Hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944 numerolla 175.<ref>Hurmerinta; Viitanen 1994 s. 330</ref>
Olli Puhakka syntyi [[Sortavala]]ssa tohtori Yrjö Puhakan ja Ester Amalia Oeschin(o.s. Oesch) Puhakan perheeseen. Perhe muutti pian Puhakan syntymän jälkeen Helsinkiin. Sotilasuransa Puhakka aloitti 6. kesäkuuta 1935 astumalla asepalvelukseen Ilmailukouluun. Hänet ylennettiin reservin [[Vänrikki|vänrikiksi]] 18. elokuuta 1936. Puhakka kutsuttiin palvelukseen Lentolaivue 26:een 1. kesäkuuta 1939. Laivueen kalustona oli tuolloin [[Fokker D.XXI]] -hävittäjät. Puhakka ampui talvisodassa Fokkerilla alas 4 vastustajan konetta. Laivueen vastaanotettua [[Fiat G.50]] -hävittäjät helmikuussa 1940, Puhakka ampui konetyypillä vielä kaksi vastustajan konetta alas ennen sodan päättymistä. Jatkosodan alettua Puhakka palveli samassa laivueessa 26. lokakuuta 1941 asti, jolloin hänet komennettiin Lentolaivue 30:een. 2. kesäkuuta 1942 hänet siirrettiin takaisin LeLv 26:een, jossa hänet ylennettiin lentueen päälliköksi. 29. joulukuuta 1942 seurasi ylennys kapteeniksi, ja 9. helmikuuta 1943 siirto [[Messerschmitt Bf 109]] -koneilla varustettuun Lentolaivue 34:ään, 3. lentueen päälliköksi. Puhakka ampui MT-kalustolla lentäessään alas 26 vastustajan konetta. Puhakka jäi sodan päätyttyä [[Suomen ilmavoimat|Ilmavoimien]] palvelukseen 25. heinäkuuta 1946 asti, jolloin hän erosi omasta pyynnöstään. Puhakka toimi liikennelentäjänä ja lentotoiminnan johtajana [[Finnair]]illa vuoteen 1971 asti.
