Ero sivun ”Positiivinen ja negatiivinen vapaus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
'''Positiivisella vapaudella''' voidaan tarkoittaa yleistä kykyä saavuttaa tahtonsa mukaisia päämääriä, mutta vakiintunemmassa käytössä käsite viittaa mahdollisuuteen harjoittaa [[kansalaisoikeudet|kansalais-]] tai [[ihmisoikeudet|ihmisoikeuksia]], mahdollisuuteen saada osa yleisesti arvokkaina pidetyistä asioista (koulutus, terveydenhoito, työ, asunto, kulttuuri ym.) ja siten myös oikeuteen tulla autetuksi. Positiivinen vapaus on esimerkiksi [[sosiaaliliberalismi]]n, [[sosialismi]]n, [[kommunitarismi]]n ja eräiden [[konservatismi]]n muotojen tarpeellisena pitämä vapauden laji. Muun muassa jo [[Jean-Jacques Rousseau|Rousseau]], [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegel]], [[Johann Gottfried Herder|Herder]] ja [[Karl Marx|Marx]] pitivät positiivista vapautta tärkeänä.
Demokraattiset oikeusvaltiot ovat käytännössä negatiivisen ja positiivisen vapauden kompromisseja: laeilla pyritään takaamaan yksilölle yhtäältä oikeus välttyä mielivallalta ja toisaalta vapaus harjoittaa sellaisia perusoikeuksia
Nykyisessä filosofisessa ja yhteiskuntatieteellisessä keskustelussa negatiivisen ja positiivisen vapauden olemusta ei yleensä lähestytä mitenkään itsestään selvänä. Vapauden käsite määrittyy aina [[valta|vallan]] käsitettä vasten, ja nykyään (mm. [[Michel Foucault]]'n vaikutuksesta) ymmärretään yhteiskunnallisten valta-asetelmien voivan sisäistyä osaksi yksilön toimintaa ja [[identiteetti]]ä. Tällöin korostuu tarve lähestyä vapautta historiallisena ilmiönä ja ajatus siitä, että negatiivinen ja positiivinen vapaus edellyttävät toisiaan.
| |||