Ero sivun ”Carl Axel Setterberg” versioiden välillä

Arkkitehdiksi Setterberg opiskeli [[Ruotsin kuninkaallinen taideakatemia|Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa]] [[1834]]-[[1841]]. Valmistuttuaan hänet nimitettiin [[Gävleborgin lääni]]n rakennusmestariksi. Siellä hän ehti työskennellä 10 vuotta, kunnes kuuli [[Vaasan palo]]sta ja kiinnostui jälleenrakentamisen tarjoamista mahdollisuuksista. [[Vaasa]]ssa olikin lääninarkkitehdin virka avoinna, johon Setterberg haki. Vuonna [[1853]] hänet nimitettiin virkaan määräaikaisena, tehtyään vaikutuksen kuvernööri [[Berndt Federley]]yn. Virka vakinaistettiin vuonna [[1855]], kun Setterbergistä tuli [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnan]] kansalainen. Setterbergistä tuli myös Vaasan kaupunginarkkitehti vuonna [[1854]].

 

 

Setterbergin suunnittelemia rakennuksia ovat mm. Vaasan tullikamari [[1856]], A. A. Levónin talo ([[Vaasan höyrymylly]]n konttorirakennus) [[1861]], [[Vaasan hovioikeus|Uusi hovioikeudentalo]] [[1862]], [[Vaasan kirkko|Vaasan kirkko (Pyhän kolminaisuuden kirkko)]] [[1862]], Raatihuone (myöhemmin ruotsalainen lyseo) [[1864]], [[Maaherrantalo (Vaasa)|Maaherrantalo]] [[1865]], [[Vaasan kruununmakasiini]] [[1868]]. Näiden lisäksi Setterberg suunnitteli yli 150 yksityisrakennusta. Rakennusten määrä on mittava ja Setterbergillä oletetaankin olleen useita piirtäjiä alaisinaan. Tähän viittaa ainakin 12 [[piirustustaulu]]a, jotka ovat löytyneet hänen jäämistöstään.