Versio 24. heinäkuuta 2007 kello 23.36 muokkaa KaarinaK (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 426 muokkausta p luokittelu ← Vanhempi muutos		Versio 5. elokuuta 2007 kello 22.43 muokkaa kumoa KaarinaK (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 426 muokkausta otsikointi+wikifiointia Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Just-In-Time''' ('''JIT''') on teollisuudessa ja kaupassa käytetty [[filosofia\|johtamisfilosofia]] - [[logistiikka\|logistinen]] varastonhallinta- ja [[tuotannonohjaus]]strategia, jonka tarkoituksena on parantaa tehokkuutta [[tuotanto]]- tai ~~myyntiprosessin~~[[myynti]]prosessin kokonaisuudessa. Menetelmän nimi tulee englannin kielen "juuri ajoissa" tarkoittavasta termistä. Suomessa käytetään JIT lyhenteen sijasta enemmän termiä '''JOT''', joka tulee sanoista "'''Juuri Oikeaan Tarpeeseen'''". JIT-mallin perusideana on toimittaa vain ja ainoastaan tarvittavia [[raaka-aine\|raaka-aineita]] tai tuotteita niitä tarvitsevalle [[asiakas\|asiakkaalle]] vasta silloin kun niitä tarvitaan, ja vain sen verran kuin niitä tarvitaan. Asiakas tässä tarkoittaa sekä loppuasiakasta että sisäisiä asiakkaita (kuten prosessin seuraavaa työvaihetta). ==Historia== JIT on siis tyypillinen menetelmä tuotannon [[prosessinkehittäminen\|prosessinkehittämisessä]] ja [[laatujohtaminen\|laatujohtamisessa]]. Menetelmä perustuu ~~japanilaiseen~~[[japani]]laiseen johtamisfilosofiaan, ja sen tiedetään kehittyneen [[Toyota]]n tehtailla. ==Perusajatukset== JIT menetelmällä halutaa vähentää kaikkea turhaa (laatukustannuksia), kuten turhaa aikaa, resursseja, materiaaleja ja varastointia. Menetelmä on omiaan vähentämään tavaroiden ~~varastoissa~~[[varasto]]issa viettämää aikaa, ja näin pienentämään varastokustannuksia, mutta menetelmän vaatimat tiheätahtiset kuljetukset tekevät siitä soveltumattoman yrityksille, jotka pyrkivät minimoimaan logististen kuljetusten aiheuttamaa kuormitusta ~~ympäristölle~~[[ympäristö]]lle. [[Valmistustekniikka\|Valmistusteknisestä]] näkökulmasta katsottuna JIT tarkoittaa usein valmistussarjojen koon pienentämistä. Tämä taas lisää asetusajoista johtuvien seisokkien määrää. Käytännössä joudutaan etsimään oikeaa kustannusoptimia, esim miettimällä yritykselle parhaiten sopivia sarjakokoja, asetusaikoja, sekä mahdollista [[automaatio]]ta ja tuotteiden [[moduuli\|modulointia]] ([[massaräätälöinti]]). Käytännössä menetelmä tarkoittaa sitä että oikea määrä oikeita resursseja, kuten laitteita, materiaaleja ja henkilöitä on saatavilla juuri (ja vain) oikeaan aikaan. Materiaalien oikeanaikainen saatavuus usein toteutetaan Kanban menetelmän avulla. Kanbanin (kortin/signaalin) avulla seuraava työvaihe viestittää edelliselle että se tarvitsee lisää "tuotoksia" (esim moduleja). Signaali on siis visuaalinen merkki tuotoksen puuttumisesta tai vähenemisestä. ==Alihankinta== Kanbanin lisäksi tarvitaan mm. luotettavia alihankkijoita, jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan - eikä täten varmuusvarastoja tarvita. Hyvät alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkäaikaiseen yhteistyöhön, hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, sekä avoimeen kommunikointiin. Tämän lisäksi [[toimittaja]]t tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja [[ennuste]]ita toimitusmääristä. Koska ennustaminen on vaikeaa avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla käyttöoikeudet [[toiminnanohjausjärjestelmä]]än tärkeimmille [[alihankkija\|alihankkijoille]]. Parempaan ennustettavuuteen pyritään usein myös juuri sarjakokoja pienentämällä ja läpimenoaikoja lyhentämällä, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmäärissä pienenevät.

Ero sivun ”Just-in-time” versioiden välillä