Ero sivun ”Suomi-kuva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomi-kuvan historiaa: oikeinkirjoitus |
|||
Rivi 9:
Suurvalta-aseman murenemisen ja [[valistus|valistusaatteiden]] myötä Suomi-kuvaa alettiin rakentaa kriittisemmälle pohjalle. [[Suomen historia]]n isänä pidetty [[Henrik Gabriel Porthan|H. G. Porthan]] tarkasteli kirjoitettuja lähteitä ja pyrki korjaamaan niissä havaitsemiaan virheitä. Lähteitä oli kuitenkin tarjolla vähän Porthanin epäluotettavaksi tuomitsemaa goottilaista perintöä lukuun ottamatta. Suomi oli periferiaa eikä sillä ollut [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] kansojen tavoin suurta menneisyyttä. Syntynyt Suomi-kuva jäikin karuksi. Porthanin mukaan Suomi ei ollut vielä kelvollinen elinalustaksi. Hän ehdotti muun muassa kansan sivistystason kohottamista ja erilaisia fyysisiä maanparannustöitä, kuten järvien laskua. Porthanille Suomen tuhatjärvisyys oli kirous, sillä se toi tulvia talonpoikien pelloille.
1800-luvulta lähtien Suomi-kuvaan kohdistui voimakasta kiinnostusta. Muotiin tulleen [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan]] mukaisesti haluttiin osoittaa, että Suomi oli itsenäinen maa ja suomalaiset oma kansakuntansa. Tällä oli poliittista merkitystä, sillä haluttiin, että suomalaiset voisivat enemmän päättää omista asioistaan. Suomi-kuvan muotoiluun osallistuivat silloisen poliittisen ja kulttuurielämän vaikuttajista muiden muassa [[Aura-seura]]an kuuluneet [[Adolf Iwar Arwidsson|A. I. Arwidsson]] ja [[Johan Jakob Tengström|J. J. Tengström]], [[Suomen Asiain Komitea]]n jäsen [[Gustaf Mauritz Armfelt|G. M. Armfelt]] sekä [[Lauantaiseura]]n jäsenet [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]] [[Johan Vilhelm Snellman|J. V. Snellman]], [[Elias Lönnrot]] ja [[Zacharias Topelius]]. Topeliuksen Suomi-kuva elää edelleen nykyään pitkälti ''[[Maamme
Suomi-kuvan rakentaminen keskittyi vahvasti taiteeseen ja kirjallisuuteen, sillä haluttiin osoittaa, että suomalaiset kykenivät omintakeiseen ja korkeatasoiseen kulttuuriin. Suomalaisten erikoislaatuisuudeksi ei haluttu nähdä urhoollisuutta sodassa. Suomi-kuvan varhaisiksi voitoiksi katsottiin esimerkiksi [[Kalevala]]n ja myöhemmin [[karelianismi|karelianistisen]] taiteen ja [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] saama kansainvälinen huomio.
| |||