Ero sivun ”Lentolaivue 28” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Toiminta jatko- ja Lapin sodassa: eikös ne koneet olleetkin Saksan saamaa sotasaalista Ranskan sotaretkeltä
Commons
Rivi 2:
 
== Perustaminen ja toiminta talvisodassa ==
[[Image:Morane-Saulnier..1.jpg|thumb|250px|Morane-Saulnier M.S. 406]]
[[Kuva:Messerschmitt Bf 109G-2.jpg|thumb|250px|Messerschmitt Bf 109 G-2]]
[[Talvisota|Talvisodan]] alettua Ranska lahjoitti Suomelle 50 [[Morane-Saulnier M.S. 406]] -hävittäjälentokonetta, joista kuitenkin vain 30 tuli Suomeen<ref name="raunio">Raunio 1993 s. 123</ref>. Saapuvia koneita varten perustettiin Lentorykmentti 2:een kolmas laivue, Lentolaivue 28. Laivueen komentajaksi määrättiin majuri Niilo Jusu. Kaluston saavuttua helmikuussa 1940, kolme lentuetta käsittävän laivueen tukikohdaksi tuli [[Säkylä]], myöhemmin laivueesta irrotettuja pienempiä osastoja siirtyi myös Turkuun, Uttiin ja [[Hollolan Pyhäniemen lentokenttä|Hollolaan]]. Laivue osallistui talvisodan ilmasotatoimiin 288:lla sotalennolla saavuttaen 14 ilmavoittoa<ref name="raunio"/>. Vihollisvaikutuksen takia menetettiin yksi Morane-kone.
 
== Toiminta jatko- ja Lapin sodassa ==
 
Välirauhan aikana laivue siirtyi [[Naarajärvi|Naarajärvelle]], jossa se oli ryhmittyneenä [[Jatkosota|jatkosodan]] alkaessa 25. kesäkuuta 1941, komentajanaan kapteeni Sven-Erik Sirén<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 30</ref>. 4. heinäkuuta 1941 laivue siirtyi [[Joroinen|Joroisiin]], lähemmäs tulevaa sotatoimialuetta, päätehtävänään [[Karjalan armeija]]n etenemisen suojaus. Kenttäarmeijan etenemisen myötä laivue siirtyi 18. elokuuta Karkunrantaan ja edelleen 19. lokakuuta [[Viitana]]an, josta muodostui laivueen tukikohta lähes vuoden ajaksi<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 56</ref>. Laivue käytti lisäksi työkenttänään [[Petroskoi|Äänislinnan]] lentokenttää. Laivueen 2. lentue lakkautettiin väliaikaisesti kalustomenetyksien takia 26. heinäkuuta 1942 alkaen. 3. elokuuta 1942 laivue siirtyi [[Hirvas (Karjalan tasavalta)|Hirvakseen]]. Laivueen komentaja vaihtui 24. elokuuta 1942, kun komentajaksi määrättiin majuri [[Auvo Maunula]]<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 80</ref>. 2. lentue jatkoi toimintaansa lokakuussa 1942, Saksasta hankittujen lisäkoneiden saavuttua peruskorjauksen jälkeen laivueeseen (koneet kuuluivat Saksan Ranskasta saamaan sotasaaliiseen). 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeä täsmennettiin lisäämällä nimeen laivueen tehtävää kuvaava etuliite, jolloin nimeksi tuli Hävittäjälentolaivue 28 (HLeLv 28). 17. toukokuuta 1944 laivueen komentaja majuri Maunula sai surmansa ilmataisteluharjoituksessa, uudeksi komentajaksi määrättiin 1. kesäkuuta alkaen majuri Per-Erik Sovelius<ref>Keskinen; Stenman 2001 s. 100</ref>.