Ero sivun ”Panssarintorjuntaohjus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Usp (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
"omasuojaa" on jo savukin, joka on joka vehkeessä |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Tow atm.jpg|thumb|240px|Yhdysvaltalainen [[BGM-71 TOW|TOW-panssarintorjuntaohjus]]. White Sands Missile Range Museum.]]
[[Kuva:Hmmwv-036.jpg|thumb|240px|[[HMMWV|Humveesta]] laukaistu TOW-panssarintorjuntaohjus.]]
'''Panssarintorjuntaohjus''' (Pst-ohjus, Pst-ohj.) on panssaroitujen maalien tuhoamiseen tarkoitettu [[raketti]]käyttöinen maaliin ohjattava tai itseohjautuva [[ase]].
==Käyttö ja ominaisuudet==
Pst-ohjuksia voidaan ampua [[ajoneuvo]]ista, kuten rynnäkkövaunuista tai erityisesti pst-ohjuksille suunnitelluista panssarintorjunta-ajoneuvoista. Myös rynnäkkökoneita tai [[helikopteri|helikoptereita]] voidaan aseistaa panssarintorjuntaohjuksilla. Useimmille pst-ohjuksille on olemassa myös maa-ampumalaite, joka on 1-3:n sotilaan liikuteltavissa.
Perinteisiin sinkoaseisiin tai panssarintorjuntakanuunoihin verrattuna pst-ohjus tarjoaa suuremman kantaman (2-5 km) ja suuren panssarinläpäisykyvyn (400-1 000 mm). Ohjuksen huonoihin puoliin lukeutuu esim. sen pitkä lentoaika maaliin, jolloin maali saattaa ehtiä liikkua katveeseen, suojautua suojasavuheittein tai laukaista omasuojajärjestelmän ohjuksentorjuntapanokset
Useimmissa pst-ohjuksissa on [[ontelopanos]], jonka suunnattu räjähdysvaikutus läpäisee panssarin. Panssarinläpäisy riippuu ennen kaikkea ontelopanoksen halkaisijasta, joka on kannettavissa ohjuksissa tyypillisesti 120–130 mm ja raskaissa ohjuksissa 150 mm luokkaa.
==Kehitys==
| |||