Ero sivun ”Harakkakäki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
interwiki ym |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Taksonomian_alku_eläimet | nimi = Harakkakäki}}
{{Taksonomian_luokitus}}
{{Taksonomian_kunta | taksoni = [[Eläinkunta]] ''Animalia''}}
{{Taksonomian_pääjakso | taksoni = [[Selkäjänteiset]] ''Chordata''}}
{{Taksonomian_luokka | taksoni = [[Linnut]] ''Aves''}}
{{Taksonomian_lahko | taksoni = [[Käkilinnut]] ''Cuculiformes''}}
{{Taksonomian_heimo | taksoni = [[Käet]] ''Cuculidae''}}
{{Taksonomian_suku| taksoni = '''''Clamator'''''}}
{{Taksonomian_laji | taksoni = '''''glandarius'''''}}
{{Taksonomian_luokituksen_loppu}}
{{Taksonomian_loppu}}
'''Harakkakäki''' (''Clamator glandarius'') on pitkäpyrstöinen [[käkilinnut|käkilintu]]. Lajin nimesi [[Carl von Linné]] 1758.
Rivi 7 ⟶ 19:
== Esiintyminen ==
Pesii Välimeren maissa, etenkin Iberian niemimaalla ja Turkissa, paikoin Lähi-Idässä, sekä eteläisessä Afrikassa. Muuttolintu, jonka pohjoiset populaatiot talvehtivat Afrikan pohjoisosissa ja Saharan eteläpuolella, ja eteläiset keskisessä Afrikassa. Euroopan populaatio on kooltaan 120 000–150 000 yksilöä. Lajin kanta on [[uhanalainen|elinvoimainen]]. Suomessa laji on tavattu kerran, nuori lintu lokakuussa 1946 Kokkolassa.
== Elinympäristö ==
Pesimäaikana monenlaiset metsät, pensaikot ja puutarhat.
== Lisääntyminen ==
Harakkakäki on pesä[[loinen]], joka munii pääasiassa [[varislinnut|varislintujen]] pesiin. Afrikassa se munii usein myös [[kottaraiset|kottaraisten]] pesiin. Harakka on pääisäntälaji Etelä-Euroopassa. Naaras munii isäntälajin pesään yhden munan, mutta ei poista yhtään [[muna]]a, kuten käki tekee. Se kuitenkin usein nokkimalla rikkoo yhden tai useamman isäntälajin munan. Se valitsee tarkkaan sellaisen pesän, jossa muninta on vielä kesken tai haudonta on juuri alkanut. Harakkakäen munan haudonta-aika on lyhyempi, 12–15 päivää, kuin isäntälajin, joten poikanen kuoriutuu usein ennen isäntälajin poikasia. Käenpoikanen kasvaa nopeasti ja voimakkaalla kerjäämisellä se saa emot ruokkimaan itseään. Se myös estää muita poikasia saamasta ruokaa makaamalla niiden päällä ja nokkimalla niiden päätä. Isäntälajin kaikki poikaset kuolevat lähes varmasti, jos ne syntyvät 3–4 päivää myöhemmin kuin käenpoikanen. Joskus samaan pesään munitaan 2 harakkakäen munaa. Nuorempi poikasista selviytyy siinä tapauksessa, että se on munittu enintään 5 päivää myöhemmin kuin ensimmäinen käen muna. Poikanen lähtee pesästä oksille kiipeilemään runsaan 2 viikon ikäisenä. Lentokykyinen se on noin 23 päivää vanhana.
Naaras voi munia jopa 24 munaa lisääntymiskauden aikana, tavallisimmin noin 18.
== Ravinto ==
Syö enimmäkseen karvaisia kovakuoriaisten toukkia, joista se ensin poistaa pääosan karvoista. Syö myös muita isompia hyönteisiä ja myös pieniä liskoja.
== Lähteet ==
* Cramp, Stanley et al. 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. IV. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857505-X
* [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Clamator_glandarius.html ADW]
[[Luokka:Käkilinnut]]
| |||