Ero sivun ”Petrus Ramus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: fr:Pierre de La Ramée |
p ajatusviivat ym. merkit AWB |
||
Rivi 5:
== Elämä ==
Ramus syntyi [[Cuts]]in kylässä [[Picardy]]ssä [[aateli]]seen, mutta köyhtyneeseen perheeseen: hänen isänsä oli hiilenpolttaja. Ramus pääsi 12-vuotiaana [[Collège de Navarre]]een ja teki työtä päivisin ja opiskeli öisin. [[Skolastiikka]]a ja [[aristotelismi]]a vastaan suuntautunut reaktio koulutuksessa oli tuohon aikaan edelleen täysissä voimissaan. Ramus voitti monet edeltäjänsä tässä kiihkossa. Väitöksessään ''Quaecumque ab Aristotele dicta essent, commentitia esse'' vuonna [[1536]] Ramus esitti [[Walter J. Ong]]in muotoilemana, että "kaikki asiat, mitä [[Aristoteles]] on sanonut, ovat epäjohdonmukaisia, koska ne on systematisoitu huonosti ja voidaan palauttaa mieleen ainoastaan mielivaltaisia muistitekniikoita käyttämällä" (Ong, ''Ramus, Method, and the Decay of Dialogue: From the Art of Discourse to the Art of Reason'', 1958:
Ongin mukaan (
Sillä aikaa yliopistosta valmistunut Ramus oli aloittanut luennoinnin, mutta hänen uhkarohkeutensa veti puoleensa [[konservatismi|konservatiivista]] filosofiaa ja [[teologia]]a edustaneiden vihan. Häntä syytettiin perustusten kaivamisesta filosofian ja uskonnon alta. Asia vietiin Pariisin ''[[Parlamentti|parlementin]]'' eteen ja lopulta [[Frans I (Ranska)|Frans I]]:en eteen. Kuningas määräsi asian viiden hengen komission tutkittavaksi, ja se totesi Ramuksen syylliseksi "harkitsemattomasti, häikäilemättömästi ja julkeasti" toimimiseen. Hänen luennoimisensa kiellettiin vuonna [[1544]]. Ramus vetäytyi Pariisista, mutta palasi pian jälkeenpäin, kun [[Lorraine]]n kardinaali oli perunut kiellon.
Rivi 21:
Ramuksen logiikka nautti suurta suosiota jonkin aikaa, ja suosio synnytti ramistien koulukunnan, jolla oli lukuisia kannattajia Ranskassa, [[Saksa]]ssa, [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Englanti|Englannissa]], [[Skotlanti|Skotlannissa]] ja myös [[Skandinavia]]n yliopistoissa 1500-luvulla. Ramuksen teoksia käytettiin oppikirjoina. Niinkin myöhään kuin [[1626]] [[Francis Burgersdyk]] jakoi aikansa loogikot aristoteelisiin, ramisteihin ja semi-ramisteihin, jotka [[Rudolph Goclenius vanhempi|Rudolph Goclenius vanhemman]] tapaan pyrkivät toimimaan kahden osapuolten välillä. [[John Milton]] kirjoitti jopa tutkielman ''Artis Logicae Plenior Institutio ad Petri Rami Methodum concinnata'', joka julkaistiin kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Ei voida kuitenkaan sanoa, että Ramuksen keksinnöt merkitsisivät mitään suurempaa virstanpylvästä [[logiikan historia]]ssa. On vain vähän perusteita niille Ramuksen väitteille, että hän olisi korvannut Aristoteleen uudella ja itsenäisellä järjestelmällä. Ramuksen teoksia tarkkaan tutkimalla Ong on päätellyt, että Ramuksen metodisoinnit ovat vain "epätoivoisen miehen, joka ei ole ajattelija vaan pelkästään lukenut opettaja, tekemiä amatöörimäisiä töitä" (''The Barbarian Within'', 1962:
== Teokset ==
Rivi 43:
== Lähteitä ==
* Freedman, Joseph S.: ''Philosophy and the Arts in Central Europe,
* Ong, Walter J.: ''Ramus, Method, and the Decay of Dialogue: From the Art of Discourse to the Art of Reason'' (Harvard University Press, 1958; reissued with a new foreword by Adrian Johns, University of Chicago Press, 2004, http://www.press.uchicago.edu/cgi-bin/hfs.cgi/00/16506.ctl ISBN 0-226-62976-7);
* Ong, Walter J.:, ''Ramus and Talon Inventory'' (Harvard University Press, 1958);
* Sharratt, Peter: "The Present State of Studies on Ramus," ''Studi francesi''
* Sharratt, Peter: "Recent Work on Peter Ramus (
* Sharratt, Peter: "Ramus 2000," ''Rhetorica: A Journal of the History of Rhetoric'' 18 (2000):
== Katso myös ==
| |||