Ero sivun ”Juha Rihtniemi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p myöskin -> myös |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
== Elämä ==
Juha Rihtniemi syntyi [[Suomenlinna]]ssa, Helsingissä 28. elokuuta 1927. Hänen isosiskonsa ja vanhin lapsi [[Irma Rihtniemi-Koski|Irma]] oli syntynyt 27. maaliskuuta 1926 myös Suomenlinnassa. Irma Rihtniemi-Koski toimi vuosina [[1978]]–[[1979]] [[Kokoomuksen Naisten Liitto|Kokoomuksen Naisten Liiton]] puheenjohtajana ja Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajanana vuosina [[1975]]–[[1980]]. Lisäksi hän toimi Kokoomuksen puoluehallituksen ja- valtuuston jäsenenä. Juha Rihtniemen tytär
Rihtniemen perheen isä oli yksi [[aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtohahmoista, [[everstiluutnantti]] [[Elja Rihtniemi]], joka toimi [[1920-luku|1920-luvulla]] Suomenlinnan komendanttina. Elja Rihtniemi oli toiminut luutnantin arvolla [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] maineikkaana Kajaanin Sissi-Rykmentin päällikkönä ja tämän jälkeen suojeluskuntavaikuttajana. Elja Rihtniemen isä, Juha Rihtniemen isoisä Volter Rihtniemi oli aikanaan ollut yksi [[jääkäriliike|jääkäriliikkeen]] aktivisteista. Elja Rihtiniemi oli [[1930-luku|1930-luvun]] alussa Kansalliseen Kokoomukseen kuuluneen presidentin [[P. E. Svinhufvud]] luottomies. Elja Rihtniemen vaimo eli Juhan äiti oli Doris Ingrid (os. Gruene).
Rivi 10:
[[1946]] Rihtniemi pääsi ylioppilaaksi. Hänen ensimmäinen luottamustehtävänsä oli toimi Suomen oppikoulujen Karjala-seurojen pääsihteerinä. Lisäksi hän oli Teini-lehden toimitussihteeri ja toimi Helsingin Kokoomuksen Nuorten toiminnanjohtaja vuoteen [[1947]]. [[1953]] Rihtniemestä tuli [[valtiotieteen kandidaatti]] ja [[1956]] [[valtiotieteen maisteri]]. Sotilasarvoltaan Rihtniemi oli [[luutnantti]] ja toimikin [[Reserviupseerikoulu]]n 80. kurssin oppilaskunnan puheenjohtajana.
Sodan aikana teini-ikäiset Juha Rihtniemi ja hänen tuleva puolisonsa Anna-Liisa Birgitta Silvo ottivat osaa ilmavalvontatehtäviin ja muuhun sota-ajan vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Juha Rihtniemi tapasi Anna-Liisa Silvon [[sotasyyllisyysoikeudenkäynnit|sotasyyllisyysoikeudenkäyntien]]
Vuonna [[1948]] avioituneen pariskunnan Juha ja Anna-Liisa Rihtniemen ensimmäinen yhteinen asunto sijaitsi [[Meilahti|Meilahdessa]] Mannerheimintie 93:ssa ''White Ladyn'' talossa. Asunnon koko oli 40 m². Pariskunnan ensimmäinen lapsi [[Suvi Rihtniemi]] syntyi [[8. huhtikuuta]] [[1954]]. Suvi Rihtniemi on Helsingin kokoomuslainen kunnallispoliitikko ja [[Helsingin kaupunginvaltuusto]]n entinen puheenjohtaja. Vuonna [[1956]] Rihtniemet muuttivat arava-asuntoon [[Pohjois-Haaga]]an, jossa hän asui vaatimattomissa oloissa kuolemaansa saakka.
Rivi 20:
[[Suomen presidentinvaali 1968|Presidentinvaalissa 1968]] Rihtniemen johtama Kansallinen Kokoomus suunnitteli asettavansa maltillisen ja kekkosmielisen ehdokkaan, mutta ehdokkaaksi valittiinkin [[pankinjohtaja]] [[Matti Virkkunen]]. Virkkunen haastoikin Kekkosen tosissaan ja tiukasta kampanjasta tuli kekkosvastainen. Kekkonen kuitenkin voitti pääasiassa muiden puolueiden avulla, mutta hän katsoi Kokoomuksen pettäneen hänet. Kekkonen oli mielestään koko 1960-luvun auttanut Kokoomusta tekemällä siitä hyväksytympää puoluetta [[Moskova]]ssa, mutta puolue lähtikin vaalitaistelussa vastustamaan häntä. Kekkonen luotti tällöin Rihtniemeen vielä vähemmän. Rihtniemi päätti yrittää tehdä Kokoomuksesta Kekkoselle ulkopoliittisesti kelpaavan puolueen. Rihtniemestä tulikin yksi [[remonttimiehet|remonttimiehistä]].
[[Eduskuntavaalit 1970|Maaliskuun 1970 eduskuntavaaleissa]] Rihtniemi johti Kansallisen Kokoomuksen murskaavaan vaalivoittoon. Kokoomus nousi ensi kerran toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja ohitti kannatuksellaan sekä [[Keskustapuolue]]en
1970 vaalien aikana Rihtiniemi oli sairastunut keuhkokuumeeseen ja hän kävi toipilaana erittäin raskaita hallitusneuvotteluita. Keuhkokuumeen ja väsymyksen murtama Rihtniemi menehtyi 12. tammikuuta 1971.
| |||