Ero sivun ”Roderik” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p warnfile lisäsi: nl:Roderik
alkukappaletta kuvaavammaksi, nimimuotoja suomenkielisen kirjallisuuden mukaiseksi, vähän epävarmuutta tarinankulkuun taistelun suhteen
Rivi 1:
'''Roderik''' (k. luultavasti [[19. heinäkuuta]] [[711]], Guadalete) oli [[länsigootit|länsigoottien]] eli [[visigootit|visigoottien]] kuningas [[710]]–[[711]]. Roderik (espanjaksi ja portugaliksi '''Rodrigo''') oli [[WitizaVitiza]]n seuraaja ja häntä pidetään yleensä länsigoottien viimeisenä kuninkaana. Hän hallitsi [[Toledo]]n kaupungista nykyisestä [[Espanja]]sta käsin [[Pyreneiden niemimaa]]ta.
 
Roderikin tappioon päättynyt taistelu niemimaan valloittaneita [[islam|muslimeja]] vastaan on tehnyt hänestä hyvin tunnetun hahmon niin eurooppalaisessa kuin islamilaisessa historiankirjoituksessa ja kaunokirjallisuudessa aina keskiajalta lähtien. Aikoinaan häntä kutsuttiin romantisoidusti myös nimityksellä ''viimeinen gootti''.
 
== Valtaannousu ==
 
Roderikin edeltäjä kuninkaana oli [[WitizaVitiza]], jonka kuoltua hän otti vallan [[Toledo]]ssa itselleen voimakeinoin, näin estäen kilpailijoidensa, WitizanVitizan perillisten, valtapyrkimykset. WitizanVitizan hallintokauden loppu oli ilmeisestikin ollut visigoottien maassa [[sisällissota|sisällissodan]] aikaa. WitizanVitizan perijä, laillinen kuningas, olisi ollut hänen poikansa [[AchilaAkila]] (tai [[Agila]]), jota tukivat kaksi veljeä sekä heidän setänsä, piispa [[Oppas]]. Goottiaatelisto ja maassa yhä enemmän valtaa saaneet [[katolinen kirkko|katoliset]] piispat kannattivat kuitenkin [[Baetica]]n kreiviä Roderikia, ja WitizanVitizan perijät joutuivat alakynteen, vaikka heillä olikin paljon tukijoita. Roderikista tuli kuningas, ja häntä vastaan nousi heti lukuisia kapinoita.
 
== Kiista vallasta ==
Rivi 11 ⟶ 13:
Septan eli Ceutan herrana oli tuohon aikaan [[kreivi Julius]] (uudemman tutkimuksen mukaan nimeltään itse asiassa Urbanus), jota arabit kutsuivat nimellä Ilyan. Hän oli nähtävästi länsigoottien valtakunnan [[vasalli]] ja itsekin gootti, joskin on esitetty hänen olleen myös bysanttilainen hallintomies tai ehkä berberi. Joka tapauksessa Julius oli palvellut hyvin edellistä kuningasta Witizaa, ja oli tämän perillisten ystävä. Roderikin valtaannousu oli selvästi hänelle epämieluisaa, sillä Julius ja Tarik ibn Zijad paransivat keskinäisiä suhteitaan huomattavan nopeasti. Myöhempien vuosisatojen arabihistorioitsijat esittivät erilaisia teorioita siitä, miksi Roderik oli Juliukselle niin vastenmielinen, viitaten erinäisiin henkilökohtaisiin motiiveihin, mutta nämä lienevät ainakin liioittelua jolleivät täysin keksittyjä. Mitä ilmeisimmin kyse oli yksinkertaisesti valtapolitiikasta.
 
Tarinoiden mukaan Julius (siis Urbanus) pyrki saamaan itselleen valtaa Pyreneiden niemimaalla, minkä todenperäisyys on epävarmaa. Sen sijaan on täysinlienee varmaa, että WitizanVitizan suku halusi goottien kruunun takaisin itselleen, ja että he olivat valmiita hyödyntämään tässä voimakkaan muslimivaltakunnan apua. WitizanVitizan perilliset pyysivät apua Musalta, joka suostui mielihyvin: hän oli juuri saanut rauhoitettua Pohjois-Afrikan, ja vastakäännytetyt paikalliset maurit odottivat innokkaasti pääsevänsä sotimaan uuden islamilaisen uskontonsa puolesta. Juliuksen ja witizalaistenvitizalaisten läheiset suhteet Tarikiin olivat tässä hyödyksi, ja Musan määrättyä Tarikin johtamaan armeijan Espanjaan, kuljettivat berberisotureita Roderikia vastustaneiden goottien laivat.
 
== Muslimien hyökkäys ==
Rivi 17 ⟶ 19:
Keväällä [[711]] Roderik oli pohjoisessa kukistamassa kapinoita [[Pamplona]]n seudulla. Hän kävi sotaa paitsi vanhoja vihollisia [[frankit|frankkeja]], niin myös [[Achila]]a tukevia vuoristojen asukkaita ja näiden kapinaan nostattamia [[baskit|baskeja]] vastaan. Muuallakin maassa visigoottien valtaa kohtaan oli paljon tyytymättömyyttä, ja kiista vallasta heikensi maan muutenkin rakoilevaa yhtenäisyyttä entisestään. Roderikin kilpailijoiden tukema Tarik nousi maihin maan eteläkärjessä ehkä 7 000 berberin armeijoineen ja kykeni ottamaan haltuunsa eräitä [[Andalusia]]n kaupunkeja kohtaamatta lähes lainkaan vastarintaa. Roderik joutui kiirehtimään etelään vastatakseen itse yllättävän nopeasti edenneen vihollisarmeijan hyökkäykseen.
 
Roderik marssi joukkoineen etelään aina nykyiseen Andalusiaan saakka suojellakseen pääkaupunkiaan [[Toledo]]a. Varmistaakseen voiton berbereistä hän kokosi varsin suuren armeijan, jonka miesvahvuudesta on olemassa paljon erilaisia tietoja, sillä joillakin arabikronikoitsijoilla on ollut tapana selvästi yliarvioida Tarikia vastaan marssineen sotajoukon vahvuus. Niinpä kirjallisuudessa esiintyy väitteitä Roderikin kokoamasta 40 000 tai jopa 100 000 miehen armeijasta, mutta oikeampi luku lienee ollut 25 000 luokkaa. Samaan aikaan Tarik sai Afrikasta noin 5 000 berberin lisäjoukot. Vaikka Roderikilla tämänkin mukaan olisi siis ollut kaksinkertainen ylivoima, on muistettava, että Tarikilla oli lisäksi tukenaan kapinallisia länsigoottien alamaisia ja AchilanAkilan seuraajia, osa näistä ehkä näennäisesti Roderikin joukoissa.
 
Sotajoukot kohtasivat toisensa aivan niemimaan eteläpäässä, nykyisen [[Cádiz (maakunta)|Cádizin maakunnan]] pohjoisosassa, jossa [[19. heinäkuuta]] [[711]] käytiin suuri taistelu. Eurooppalaiselta nimeltään se oli [[Guadaleten taistelu]] Rio Guadaleten mukaan, joskin tätä nimeä väitetään usein väärinkäsitykseksi ja puhutaan myös Rio Barbatesta. Taistelu oli muslimien ratkaiseva voitto. Vaikka Tarikin sotilastaidoilla oli osansa ylivoimaisessa voitossa, ratkesi se silti ilmeisestitarinan mukaan petoksen turvin, kun kenties tuhannet WitizanVitizan perillisten seuraajat kääntyivät Roderikia vastaan; tosin uudempi tutkimus katsoo, ettei tällaista petollisuutta voida näyttää tapahtuneen. Guadaleten taistelu voidaan tosiasiallisesti katsoa visigoottien valtakunnan lopuksi, sillä tämän jälkeen mikään ei estänyt Tarikia marssimasta Toledoon. Loppu se oli sikälikin, että nähtyään vastarinnan romahtaneen täysin, ryhtyi Tarik vastoin lupauksia ja Musan nimenomaista käskyä valtaamaan niemimaata muslimeille, eikä – kuten ehkä oli sovittu – tukemaan WitizanVitizan jälkeläisten valtapyrkimyksiä.
 
== Roderikin loppu ==
Rivi 29 ⟶ 31:
== Valtakunnan viimeiset vaiheet ==
 
Länsigoottien valtakunnan perikato oli nopea. Päästyään Toledoon Tarik mahdollisesti kruunasi Achilan[[Achila]]n goottien seuraavaksi kuninkaaksi (espanjankielinen nimi [[Agila II]]), joskaan tästä ei ole varmuutta, ja vaikka Agila olisikin saanut vallan Toledossa, oli se vain nimellistä, joten useimmat historioitsijat pitävätkin Roderikia viimeisenä kuninkaana. Tarikin valloituksista ja tottelemattomuudesta närkästynyt Musa nousi myös maihin [[712]] mukanaan 18 000 arabia ja aikeenaan rangaista tottelematonta alaistaan, mutta pian hänkin innostui levittämään muslimivaltaa Espanjaan. Kahdessa vuodessa sotapäälliköt olivat alistaneet lähes koko niemimaan.
 
Koko islamilaista maailmaa hallinnut [[kalifi]] ei puolestaan hyväksynyt ilman hänen käskyään tehtyä valloitusretkeä, vaan kutsui Musan ja Tarikin [[714]] [[Damaskos|Damaskokseen]] ja alensi heidät. Muutamien lähteiden mukaan heidän tilalleen Toledoon tulleet muslimipäälliköt olisivat syrjäyttäneet Agilan ja nostaneet hänen tilalleen vielä yhden kuninkaan, [[Ardo]]n, jolla ei ollut enää juuri minkäänlaista valtaa. Näiden varsin epäluotettavien tietojen mukaan Ardon kausi olisi päättynyt [[718]] tehden hänestä viimeisen nimellisen länsigoottien hallitsijan. Vuotta 718 pidetään myös muslimivalloituksen päättymisvuotena, jolloin heidän valtansa niemimaalla oli suurimmillaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Roderik