Ero sivun ”Koronaariangioplastia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siirrän lähteetön - mallineen kappaleeseen Toimenpiteen suoritus. HYKSin toiminnasta ei ole viitteitä. |
→Toimenpiteen suoritus: korjasin välilyönnin puuttumisen |
||
Rivi 17:
Toimenpide tehdään joskus [[rannevaltimo]]n kautta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?cmd=Retrieve&db=pubmed&dopt=Abstract&list_uids=15919345 | Nimeke = Role of radial artery graft in coronary artery bypass grafting. | Tekijä = Sajja LR et al. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = PubMed.gov | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> mutta yleensä [[reisivaltimo]]sta alkaen. Nivustaipeeseen pistetään paikallispuudutus, ja reisivaltimon seinämään painettavasta reiästä ujutetaan melko suuri letku aina sydämen [[aortta]]an saakka. Verisuonistossa ei ole [[tuntoaisti]]a, joten potilas ei havaitse letkun etenemistä. Timenpiteen jälkeen tämä isossa valtimossa oleva reikä voidaan tulpata erityisellä [[kollageeni]]tulpalla. Letkun sisällä on toinen pienempi letku, varjoainekatetri, ja toimenpidettä suorittava kardiologi seuraa sen etenemistä röntgenlaitteistolla, johon kuuluu kaksi erillistä näyttölaitetta. [[Lyijy]]peite suojaa potilaan alapäätä liialliselta [[röntgensäteily]]ltä. Kahden monitorin ja röntgenlaitteen samanaikaisen käytön ansiosta kohdetta voidaan havainnoida kahdesta eri kuvakulmasta. Myös potilaalla on tilaisuus nähdä tapahtumien kulku.
Kun varjoainekatetri on saatu koukatuksi aortasta alkavan [[sepelvaltimo]]n sisään, ruiskutetaan sisempää letkua pitkin sydämen omaan [[verenkierto]]on [[jodi]]pitoista [[varjoaine]]tta. Röntgenmonitorissa mustana näkyvä varjoaine kuvantaa sydämen [[verisuonisto]]n näkyväksi. Varjoainetta laitetaan pieninä annoksina useita kertoja, koska se häviää näkyvistä [[syke|sykkeen]] tahdissa. Ahtaumakohdat, joissa virtaus kuroutuu, näkyvät varsinkin sepelsuoniston alkupäässä erittäin selvästi. Kun ahtauma tai ahtaumat on paikallistettu, vaihdetaan varjoaineletkun tilalle pallolaajennuskatetri. Se on suurta painetta kestävää ohutta letkua, jonka sydämeen vietävässä päässä on pitkulainen pallo, joka muistuttaa muodoltaan makkarapötköä. Jos laajennuskohtaan asennetaan myös pieni [[teräs]]verkkolieriö (stentti) pitämään suonta auki pysyvästi, se on asennettuna jo valmiiksi laajentamista varten pallokatetrin päähän. Kytkemällä letkuun kova paine saadaan aikaan hieman ohutseinämäisemmän pallopään laajeneminen ahtauman kohdalla halutun kokoiseksi. Materiaalien kehittyessä on alettu yhä useammin asentaa ahtaumakohtaan mainittu pallolla laajennettava stentti. Tyypillinen stentti voi olla esimerkiksi [[koboltti]]-nikkeliteräksestä valmistettu pieni teräsverkkolieriö, jonka pituus saattaa olla tuumankin verran ja halkaisija laajennettuna pari–kolme millimetriä eli saman verran kuin sepelvaltimon sisähalkaisija.
Stenttien materiaalina voi olla myös [[tantaali]], [[titaani]] ja erilaiset ruostumattomat terässeokset. Niissä voidaan myös käyttää erilaisia pinnoitteita, kuten [[teflon]]ia.
Rivi 23:
Toimenpide kestää selvästi alle tunnin. Koko toimenpiteen aikana monitorilla näkyvät tapahtumat tallennetaan myös videolevylle.
Toimenpiteen jälkeen on jonkin aikaa varottava, ettei valtimon pistokohta ala vuotaa verta. Alttiutta vuotoon lisää se, että potilaalla on jo sitä ennen aloitettu verenohennuslääkitys. Tavallisesti vuoto kuitenkin tyrehtyy melko hyvin, kun pistokohtaa painetaan voimakkaasti kyllin kauan.
== Uusimmat tekniikat ==
| |||