|
'''Suomi-kuvallakuva'''lla voidaan tarkoittaa sekä suomalaisten omia että ulkomaalaisten käsityksiä [[Suomi|Suomesta]]. Usein ajatellaan, että suomalaiset ovat erityisen kiinnostuneita siitä, mitä ulkomaalaiset heistä ajattelevat. <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = | Osoite = http://www.sumuvuori.net/sateilevasuomi.html | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = suomi }}</ref> NäilleUlkomaalaisille esitetäänkinesitetään monestiusein jo kättelyssä maata ja kansaa koskevia kysymyksiä. Vastaukseksi odotetaan tuttuja, Suomi-kuvaan kuuluvia tuttuja fraaseja tuhatjärvisen maan kauneudesta ja kansan rehtiydestä.
== Suomi-kuvan historiaa ==
Varhaisimmat Suomi-kuvat ovat peräisin keskiajalta. Muiden, muassajolloin bremeniläinen kaniikki Adam ja tanskalainen oppinut [[Saxo, liikanimeltään Grammaticus,]] kirjoittivat Suomestamaasta. SeHe olikuvasivat heilleSuomen outojen ja voimallisten olioiden, amatsonien, koiranpäiden, kyklooppien ja hihnajalkaisten, asuttama maamaaksi. Nämä varhaisetVarhaiset Suomea koskevat tekstit ammensivat matkakirjallisuudesta. Nekuvaukset olivat merimiehille ja muille matkalaisille suunnattuja varoituksia, joissa kehotettiin karttamaan puheena olevia seutuja. Erityisesti korostettiin suomalaisten pelottavia loitsutaitoja, jotka saattoivat vieraat kulkijat hämmennyksiin. Saxo Grammaticus esimerkiksi sanoikertoi suomalaisten loihtineen epämieluisten tunkeilijoiden eteen vuoria ja vesiputouksia niin, että näiden matkanteko vaikeutui.
Ruotsin[[Ruotsi]]n suurvalta-ajallasuurvaltakaudella, 1600-luvulla, ruotsalaiset historioitsijat alkoivat kuvata Suomea inventoidakseen laajan valtakunnan omistusteneri osia ja omistuksia ja korostaakseen sen inventoimiseksisuuruutta. NäinTehtävässä syntyiväthyödynnettiin niin kutsututkutsuttua paikallishistoriat[[goottilainen historiankirjoitus|goottilaista historiankirjoitusta]], joistajossa kansan sukujuuret johdettiin [[Raamattu|Raamatun]] kantaisistä. Historioitsija [[Johannes Messenius]] kuvasi suomalaisten periytyvän [[Nooa]]n pojasta Thuiskonista, joka sai vedenpaisumuksen jälkeen vallan käsiinsä. Samaa goottilaista perinnettä jatkettiin myös paikalliskuvauksissa. Tunnetuin tunnetuinnäistä on [[Daniel Juslenius|Daniel Jusleniuksen]] kirjoittama "''Suomalaisten puolustus"'' ("''Vindiciae Fennorum"'', [[1703]]). Juslenius asetti teoksessaan vastakkain kaksi Suomi-kuvaa: suomalaisten ja ulkomaalaisten. JälkimmäistenJuslenius torjui jälkimmäisten¨usein suomalaisia halventaneet merkitykset Juslenius torjui ulkomaalaisten tietämättömyytenä. Itse hän suitsutti Suomea kaikenpuolisesti. Maa oli hedelmällinen ja kansa oli keksinyt jopa kirjoitustaidon.
ValistuksenSuurvalta-aseman murenemisen ja Ruotsin suurvalta-ajan menettämisen[[valistus|valistusaatteiden]] myötä Suomi-kuvistakuvaa karsittiinalettiin kuvatunrakentaa kaltaisiakriittisemmälle "villiversoja", kutenpohjalle. [[Suomen historianhistoria]]n isänä pidetty [[Henrik Gabriel Porthan|H. G. Porthan]] kotimaantarkasteli ylistyksiäkirjoitettuja kommentoi.lähteitä Koittija skeptisyydenpyrki aika,korjaamaan jolloinniissä Suomi-kuvaahavaitsemiaan yritettiin luoda aidoista, kirjoitetuista lähteistä käsin eikä vain mielikuvituksestavirheitä. Lähteitä oli kuitenkin tarjolla vähän Porthanin epäluotettavaksi tuomitsemaa goottilaista perintöä lukuunottamatta. Suomi oli periferiaa eikä sillä ollut sellaista[[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] suurtakansojen menneisyyttätavoin kuin monillasuurta keski-Euroopan kansoillamenneisyyttä. Syntynyt Suomi-kuva olijäikin karukaruksi. Porthanin mukaan Suomi ei olllutollut vielä kelpoisakelvollinen elinalustaelinalustaksi. Hän ehdotti muun muassa kansan sivistystason kohottamista ja erilaisia fyysisiä maanparannustöitä, vaankuten sejärvien laskua. Porthanille Suomen tuhatjärvisyys oli vastakirous, muokattavasillä sellaiseksi.<ref>http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeetse toi tulvia talonpoikien pelloille.html</ref>
1800-luvulta lähtien Suomi-kuvaan kohdistui voimakasta kiinnostusta. Muotiin tulleen [[kansallisromantiikka|kansallisromantiikan hengen]] mukaisesti haluttiin osoittaa, että Suomi onoli itsenäinen maa ja suomalaiset kansakuntaoma kansakuntansa. Tällä oli poliittista merkitystä, sillä haluttiin, että suomalaiset voisivat enemmän päättää omista asioistaan. Suomi-kuvan muotoiluun osallistuivat mm.silloisen poliittisen ja kulttuurielämän vaikuttajista muiden muassa [[Aura-seura]]an kuuluneet [[Adolf Iwar Arwidsson|A. I. Arwidsson]] ja [[Johan Jakob Tengström|J. J. Tengström]], [[Suomen Asiain Komitea]]n jäsen [[Gustaf Mauritz Armfelt|G. M. Armfelt]] sekä [[Lauantaiseura]]n jäsenet [[Johan Ludvig Runeberg|J. L. Runeberg]] ja [[ZachariasJohan TopeliusVilhelm Snellman|ZJ. TopeliusV. Snellman]], joista[[Elias jälkimmäisenLönnrot]] ja [[Zacharias Topelius]]. kristalloimaTopeliuksen Suomi-kuva elää edelleen tänä päivänä pitkälti ''[[Maamme kirja|"Maamme kirjan"]]'' perintönä. Suomi-kuvan<ref>{{Kirjaviite rakentaminen| keskittyiTekijä vahvasti= nimenomaanKannisto, taiteeseenPäivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja kirjallisuuuteen,suomalaisten sillädiskursiivinen haluttiinmuotoutuminen osoittaa,1600-luvulta ettäTopeliukseen. suomalaisetE-kirja kykenivät| omintakeiseenVuosi ja= korkeatasoiseen2007 kulttuuriin.| SuomalaistenKappale erikoislaatuisuudeksi= ei| haluttuSivu nähdä= urhoollisuutta| sodassa.Selite Suomi-kuvan= varhaisiksiPainettu voitoiksiväitöskirja: katsottiinRantanen esimerkiksiPäivi, [[Kalevala]]nSuolatut jasäkeet, myöhemminSKS, karelianistisenHelsinki taiteen1997. jaISBN Sibeliuksen951-717-947-2 saama| kansainvälinenJulkaisija huomio= Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html kirja www:ssä]</ref>
Suomi-kuvan rakentaminen keskittyi vahvasti taiteeseen ja kirjallisuuteen, sillä haluttiin osoittaa, että suomalaiset kykenivät omintakeiseen ja korkeatasoiseen kulttuuriin. Suomalaisten erikoislaatuisuudeksi ei haluttu nähdä urhoollisuutta sodassa. Suomi-kuvan varhaisiksi voitoiksi katsottiin esimerkiksi [[Kalevala]]n ja myöhemmin [[karelianismi|karelianistisen]] taiteen ja [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] saama kansainvälinen huomio.
Suomalaiset ovat kautta aikojen olleet Suomi-kuvasta huolissaan paitsi Suomen tuntemattomuuden vuoksi, myös siksi, että
suomalaisista on liikkunut maailmalla monia epäedullisina pidettyjä käsityksiä. Eräänä vanhana Suomi-kuvan rasitteena on ollut esimerkiksi käsitys siitä, että suomalaiset olisivat mongolidinen tai muuten rodullisesti poikkeava kansa (''katso myös'': [[suomalaisten alkuperä]]). Väitteeseen liittyi [[rasismi|rasistinen]] käsitys mongolidien alemmuudesta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi-kuva sai taakakseen kommunismiin tai neuvostoliittoon yhdistäviä mielleyhtymiä. Esimerkiksi monet amerikkalaiset ajattelivat, että Suomi kuului Neuvostoliittoon tai itäblokkiin. Suomalaiset pelkäsivät, että länsi jättäisi Suomen oman onnensa nojaan mahdollisen konfliktin puhjetessa. Suomalaista ruokaa on pidetty Suomessa erityisen puhtaana, mutta lännessä on neuvostoliiton aikaan liikkunut käsityksiä jopa siitä, että suomalainen ruoka olisi poikkeuksellisen radioaktiivista johtuen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. ▼Suomalaiset ovat kautta aikojen olleet Suomi-kuvasta huolissaan paitsi Suomen tuntemattomuuden vuoksi, myös siksi, että suomalaisista on liikkunut maailmalla monia epäedullisina pidettyjä käsityksiä. Eräänä vanhana Suomi-kuvan rasitteena on ollut esimerkiksi käsitys siitä, että suomalaiset olisivat mongolidinen tai muuten rodullisesti poikkeava kansa (''katso myös'': [[suomalaisten alkuperä]]).
▲suomalaisista on liikkunut maailmalla monia epäedullisina pidettyjä käsityksiä. Eräänä vanhana Suomi-kuvan rasitteena on ollut esimerkiksi käsitys siitä, että suomalaiset olisivat mongolidinen tai muuten rodullisesti poikkeava kansa (''katso myös'': [[suomalaisten alkuperä]]). Väitteeseen liittyi [[rasismi|rasistinen]] käsitys mongolidien alemmuudesta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi-kuva sai taakakseen kommunismiin tai neuvostoliittoon[[Neuvostoliitto]]on yhdistäviäliittyviä mielleyhtymiä. Esimerkiksi monet [[Yhdysvallat|amerikkalaiset ]] ajattelivat, että Suomi kuului Neuvostoliittoon tai itäblokkiin. Suomalaiset pelkäsivät, että länsi jättäisi Suomen oman onnensa nojaan mahdollisen konfliktin puhjetessa. Suomalaista ruokaa on pidetty Suomessa erityisen puhtaana, mutta lännessä on neuvostoliiton aikaan liikkunut käsityksiä jopa siitä, että suomalainen ruoka olisi poikkeuksellisen radioaktiivista johtuen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta.
== Suomi-kuva tänään ==
Suomi-kuvan kirkastaminen on ollut suomalaisille tärkeää. Kansallinen retoriikka on pesiytynyt etenkin urheiluun, joka on nähty Suomi-kuvan kannalta myönteiseksi. Monien urheilijoiden sanotaan urheilleen SuomenSuomea maailmankartalle.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Tervo, Mervi| Nimeke = Sport and National Imagery in Helsingin Sanomat in 1912–36| Osoite = http://terra.oulu.fi/psms/julkaisut/tervo/14_AlueYmp.pdf | Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = englanti }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Elenius, Leena| Nimeke = Kattokaa! Ihiminen hiihtää. Urheilijaelämäkerran diskurssit Mauno Saaren teoksessa Marja-Liisa| Osoite = http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00068.pdf| Selite = Pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2001 | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = suomi }}</ref> Viime aikoina Suomi-kuvaan ovat eri tavoin vaikuttaneet myös esimerkiksi [[Euroopan unioni|EU]] [[Nokia (yritys)|Nokia]], [[tietoyhteiskunta]], [[koulutus]], [[musiikki]] ja [[terveydenhuolto]], [[doping]]-skandaali, [[ydinvoimala]]hankkeet, metsien hakkuut ja paperitehtaiden perustamiset maailmalle.
== LähteitäKatso myös ==
* [[Suomalaisten alkuperä]] ▼* Daniel Juslenius, "Suomalaisten puolustus", käänt. Juhani Sarsila. SKS, Helsinki, 1994. Latinankielinen alkuteos vuodelta 1703.
* Aira Kemiläinen, "Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti.", SHS, Helsinki, 1993. ▼* [[Maamme kirja]]
* Matti Klinge, "Suomen sinivalkoiset värit", Otava, Helsinki, 1981.
* Päivi Rantanen, "Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen." SKS. Helsinki 1997, ISBN 951-717-947-2. E-kirjana Päivi Kannisto, Ellibs, Turku, 2007, ISBN 978-952-99867-3-6 (PDF).
* Gabriel Rein, "Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla", SKS, Helsinki. 1909. ▼* Saxo Grammaticus, Gesta Danorum, noin vuodelta 1200. Suomea koskevat osuudet suomennettu teoksessa Messenius, Johannes, "Suomen, Liivinmaan ja Kuurinmaan vaiheita", SKS, Helsinki, 1988.
<references/>
== Katso myösLähteitä ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kannisto, Päivi| Nimeke =Suolatut säkeet : Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. E-kirja | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = | Selite = Painettu väitöskirja: Rantanen Päivi, Suolatut säkeet, SKS, Helsinki 1997. ISBN 951-717-947-2 | Julkaisija = Ellibs, Turku | Tunniste =978-952-99867-3-6 (PDF)}} [http://kirjatohtori.blogspot.com/2007/06/suolatut-sakeet.html kirja www:ssä]
▲* [[Suomalaisten alkuperä]]
▲* Aira{{Kirjaviite | Tekijä= Kemiläinen, "Aira | Nimike= Suomalaiset, outo Pohjolan kansa. Rotuteoriat ja kansallinen identiteetti .", | Sivu = | Selite= | Julkaisija= SHS, Helsinki , | Vuosi= 1993 . | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Klinge, Matti | Nimike= Suomen sinivalkoiset värit | Sivu = | Selite= | Julkaisija= Otava, Helsinki | Vuosi= 1981 | Tunniste= }}
▲* Gabriel{{Kirjaviite | Tekijä= Rein, "Gabriel | Nimike= Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla ", | Sivu = | Selite= | Julkaisija= SKS, Helsinki . | Vuosi= 1909 . | Tunniste= }}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Sihvo, Hannes (toim.) | Nimike= Toisten Suomi : Mitä meistä kerrotaan maailmalla | Sivu = | Selite= | Julkaisija= Gummerus, Jyväskylä | Vuosi= 1995 | Tunniste= }}
[[Luokka:Poliittiset käsitteet]]
|
