Versio 5. huhtikuuta 2007 kello 02.20 muokkaa Lahha (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 518 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 17. heinäkuuta 2007 kello 17.30 muokkaa kumoa Velma (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 66 027 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Jauhemaalaus''' on menetelmä, jossa [[muovi]] jauhetta ruiskuttamalla ~~usein~~useimmiten [[staattinen sähkö\|staattisen sähkön]] avulla peitetään maalattava esine maalipulverilla, jonka jälkeen esine kuumennetaan niin, että jauhe sulaa. Lämmitys tehdään yleensä uunissa, minkä vuoksi menetelmästä käytetään usein nimitystä '''polttomaalaus'''. ~~Käytetään~~Siitä käytetään myös nimitystä '''pulverimaalaus'''. Menetelmää käytetään paljon [[teollisuus\|teollisuudessa]], jossa se on normaalisti osittain [[automaatio\|automatisoitu]] maalauslinjoilla. Muovijauheena on yleensä [[epoksi]], [[polyesteri]] tai epoksipolyesteriseos. Muita laatuja ovat [[akryyli\|polyakryyli]] ja [[polyuretaani]]. Myös metallijauheita, kuten [[sinkki]]pölyjauhetta voidaan käyttää. Tyypillisiä maalausalustoja ovat metallipinnat, koska ne ovat sähköjohtavia. Esimerkiksi kuluttajakäyttöön tarkoitetut metallikotelorakenteet, kuten erilaiset metallikaapit ovat usein polttomaalattuja. Maalauksen onnistumiselle ja maalikerroksen pysyvyydelle on tärkeää, että pohja on hyvin puhdistettu. Usein metalliesineiden pohjakäsittely ennen maalausta on [[fosfatointi]]. Automaattisessa maalauslinjassa on yleensä katto[[kuljetin]], jossa on koukkuja liikkuvassa ketjussa. Maalattavat kappaleet nostetaan yleensä manuaalisesti koukkuihin. Tässä käytetään usein apuna maalattavalle kappaleelle suunniteltuja maalauskiinnittimiä, jotka eivät estä maalausta ja peittävät maalattavasta esineestä vain jonkin piiloon jäävän kohdan, koska tämä kohta jää ilman maalia. Kuljetin vie esineet maalauspisteeseen, jossa [[traverssi~~\|traverssiksi~~]]ksi sanottu maalausruiskua ylös-alas liikuttava mekanismi auttaa saamaan tasaisen peiton pulverille. Jauheella pinnoitettuja kappaleita voidaan ravistaa ylimääräisen jauheen poistamiseksi ja tasaisen peiton parantamiseksi. Pudonnut jauhe otetaan yleensä talteen ja kierrätetään uudelleen ruiskutukseen. Pinnoituksen jälkeen kuljetin vie esineet uuniin. Kuljettimen pituus uunissa on rakennettu sellaiseksi, että polttoaika on sopiva. Uunin jälkeen kuljettimen purkaminen on yleensä manuaalinen työ. Traverssin sijasta käytetään joskus maalaus[[teollisuusrobotti\|robottia]], jos on maalattavat kohteet ovat suurehkoja koteloja, koska [[~~faradayn~~Faradayn häkki]] -ilmiö vaikeuttaa metallikoteloiden sisäpintojen maalausta vain ulkopuolelta ruiskutettaessa. Jauhemaalauksen etuna on, että siinä ei käytetä [[liuotin\|liuottimia]], minkä vuoksi ei ole myöskään [[VOC-päästöt\|VOC-päästöjä]]. ==~~Lisää~~Aiheesta ~~tietoa~~muualla== * [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/metallituotemaalaus/osa5.pdf ~~opetusmateriaalia~~Opetusmateriaalia]▼ [[Luokka:~~pintakäsittely~~Pintakäsittely]]▼ ▲* [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/metallituotemaalaus/osa5.pdf opetusmateriaalia] ▲[[Luokka:pintakäsittely]] [[de:Pulverbeschichten]] [[en:~~powder~~Powder coating]]

Ero sivun ”Jauhemaalaus” versioiden välillä