Versio 11. toukokuuta 2007 kello 21.03 muokkaa Dogah (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 7 144 muokkausta p →‎Katso myös ← Vanhempi muutos		Versio 11. heinäkuuta 2007 kello 22.07 muokkaa kumoa Skeptosaurus (keskustelu \| muokkaukset) 86 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Oligopoli''' on [[epätäydellinen kilpailu\|epätäydellisen kilpailun]] muoto, jossa [[markkinat\|markkinoilla]] on vain muutama tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Oligopolille on usein ominaista kilpailun ~~pysähtyminen~~vähäisyys ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso sekä [[täydellinen kilpailu\|täydelliseen kilpailuun]] verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Oligopolin toimijoilla saattaa olla "hiljainen [[kartelli]]", jossa ei ole varsinaisesti sovittu mitään hintatasosta mutta jossa tilanne kaikin puolin pyritään pitämään vakaana. Oligopoleista on runsaasti teoreettista kirjallisuutta, jossa hyödynnetään peliteoriaa. Kuten toimialan taloustieteessä ja yrityksen teoriassa yleensä, oligopoliteoriassa yleensä oletetaan yritysten maksimoivan voittoaan. Teoreettisessa oligopolitutkimuksessa käytetään etenkin seuraavia käsitteitä: Cournot-oligopoli; yritysten päätösmuuttujana on tuotannon määrä. Toimialan on ns. Nash-tasapainossa, jos yhdenkään yrityksen ei kannata muuttaa tuotantonsa määrää, jos se olettaa, ettei yksikään kilpailija muuta omaa tuotantoaan. Cournot-oligopoliin perustuvat mallit sopivat parhaiten kuvaamaan toimialoja, joilla yritysten kapasiteetti on hyvin rajallinen ja sen muuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Tällöin kapasiteetti-investointi on erittäin tärkeä strateginen päätös. Bertrand-oligopolissa yritysten päätösmuuttujana on hinta, mikä vastaa paremmin intuitiivista käsitystä siitä, mistä yrityksen johto voi päättää. Bertrand-oligopoli on Nash-tasapainossa, jos yhdenkään yrityksen ei kannata muuttaa hintaansa, jos se olettaa, ettei yksikään kilpailija muuta omaansa. Malli kuvaa parhaiten tilannetta, jossa yritys pystyy helposti lisäämään tuotantoaan minkään kapasiteettirajoitteen estämättä. Useimmissa tapauksissa Bertrand-kilpailu on mallien valossa "kovempaa" siinä mielessä, että hinnat ovat lähempänä tuotantokustannuksia ja hinnat alemmat. Jos yritysten tuotteet ovat asiakkaiden kannalta täysin identtisiä, puhdas Bertrand-kilpailu johtaa eräänlaiseen "hintasotaan". Lopputulos hintojen ja tuotannon määrän osalta on yleensä sama kuin täydellisessä kilpailussa. Hyvinkin keskittynyt toimiala voi tällaisessa tilanteessa olla erittäin kilpailtu. == Katso myös ==

Ero sivun ”Oligopoli” versioiden välillä