Ero sivun ”Aerogeeli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lämmönjohtavuus tuoreeksi + lähde |
|||
Rivi 10:
===Lämmöneristyskyky===
Aerogeelin lämmöneristyskyky on poikkeuksellisen hyvä. Aineen lämmönjohtavuus on 0,015-0,020 W/mK ilmakehän paineessa, mutta eristyskyky paranee alipaineessa. Tyhjiöimällä saadaan lämmönjohtavuudeksi 0,
Cambridgen yliopistolla ainetta on käytetty koetalon lämmöneristeenä, jolloin on saatu aikaan ilman varsinaista lämmitysjärjestelmää lämpenevä [[passiivitalo]]. Teollista käyttöä hidastaa toistaiseksi aerogeelin kallis hinta.
Rivi 29:
* {{Verkkoviite | Tekijä= Dan Frederiksen | Nimeke= Lämmin ja vilpoisa vaate vahakankaasta| Ajankohta= 2002| Osoite=http://www.tieteenkuvalehti.com/polopoly.jsp?a=917&d=157 | Julkaisija=Tieteen Kuvalehti | Luettu= 6.7.2007}}
* {{Kirjaviite | Tekijä= Ismo Heimonen, Kari Hemmilä, Risto Saarni| Nimeke=Tulevaisuuden ikkunoiden kehitysperusteet ja valinta | Selite= VTT tiedote 1939| Julkaisija= VTT Rakennustekniikka| Vuosi=1999 | Tunniste= ISBN 951-38-5430-2}} ''Julkaistu myös [http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1939.pdf internetissä].''
* {{Verkkoviite | Tekijä= Lawrence Livermore National Laboratory| Nimeke= Industrial Partnering and Technology Transfer Process:Aerogel terms| Ajankohta= | Osoite= http://www.llnl.gov/IPandC/technology/profile/aerogel/Terms/index.php| Julkaisija= Department of Energy's National Nuclear Security Administration| Luettu=6.7.2007 |Kieli= {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Tekijä= Tekniikka.info| Nimeke=Sanakirja :: aerogeeli | Ajankohta= 2007| Osoite=http://www.tekniikka.info/?page=selite&word=61013&criteria=1&keyword=&ID=cb461ce0e2c7ada3fd8282e754203827 | Julkaisija= Vehmas Inquisition Oy| Luettu=6.7.2007}}
* {{Verkkoviite | Tekijä=Erkki Thuneberg | Nimeke= Teoreettisen fysiikan esittely| Ajankohta= 25.9.2006| Osoite=http://cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/esittely/mesoskopia.pdf | Julkaisija= Oulun Yliopisto/ Fysikaalisten tieteiden laitos
| |||