Ero sivun ”Kyrönjoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wiki |
|||
Rivi 4:
Kyrönjoella on kolme suurta latvahaaraa, [[Seinäjoki (joki)|Seinäjoki]], Jalasjoki ja Kauhajoki. Kyrönjoen pääuoma alkaa Kauha- ja Jalasjoen yhtymäkohdasta Kurikasta, ja virtaa Ilmajoen, Seinäjoen, Ylistaron, Isonkyrön, Vähänkyrön ja [[Mustasaari|Mustasaaren]] kautta [[Perämeri|Perämeren]] [[Vassorfjärden]]iin Vaasan pohjoispuolella. Kyrönjoen suurin pituus on n. 200 km. Kyrönjoen vesistöalueen pinta-ala on 492 297 hehtaaria.
[[Kyrönjoen vesistöalue]] on pääosin metsää, peltoa ja suota. Peltovaltaisia valuma-alueita on alavilla jokilaaksojen alueilla, kuten Ilmajoella. Jokiuomasta kauempana on [[moreeni]]pohjaista metsää. Kyrönjoen vedenjakaja-alueet ovat soisia. Soiden raivaus sekä soiden ja metsien ojitukset ovat äärevöittäneet Kyrönjoen virtaamavaihteluita, sillä vesi ei viivy ojitetuilla alueilla. Kesäisin kuivana aikana veden virtaama on pieni ja veden viipymä on pitkä. Tuona aikana veden ravinteet aiheuttavat voimakasta rehevöitymistä.
Kyrönjoen alue on loivapiirteinen topografialtaan. Alueella on paljon [[Itämeri|Itämeren]] [[Litorinameri|litorinavaiheen]] aikana kehittynyttä hapanta alunamaata. Litorinameren aikana merenpohjalle [[Sedimentti|sedimentoitunut]] savi sisältää paljon merivedestä peräisin olevia sulfideja. Kun [[sulfidi]] esim. pohjavesipinnan laskiessa hapettuu [[Rikkihappo|rikkihapoksi]], se muodostaa helposti veteen liukenevia happamia suoloja. Happamuus on yksi Kyrönjoen leimallisia piirteitä, se aiheuttaa kalakuolemia ja on erityisen haitallista mädille ja kalanpoikasille.
| |||