Wikipedia

Ero sivun ”Lundin taistelu” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kielen- tai muuta huoltoa AWB
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava}}
'''Lundin taistelu''' alkoikäytiin [[4. joulukuuta]] [[1676]] LundinRuotsissa, [[Lund]]in kaupungin pohjoisen portin ulkopuolella.
 
==Esihistoria==
 
Ruotsi oli eräsyksi kolmikymmenvuotisen sodan suurista voittajista ja sai WestphalianWestfalenin rauhansopimuksessa v. 1648 Saksasta uusia läänejä (Vor-PomeraniaVorpommern, Wismar Neuenkircheninja kanssaNeuenkirchen, Bremen-Verden, Wildeshousen ja muutamia pienempiä alueita).
Roskilden[[Roskilde]]n (1658) ja Kööpenhaminan[[Kööpenhamina]]n (1660) rauhansopimuksissa, [[Kaarle X KustaanKustaa]]n ”äkillisen”äkillisen kuoleman jälkeen, Ruotsi lopultakinlopulta sai myös Skånen läänin Tanskalta. (BlenkingenSamalla myös Blenkinge, HallandinHalland ja Bohuslänin)Bohuslän yhdistettiin Ruotsiin.
 
Ruotsi oli nyt Euroopaneuroopplainen suurvalta ja yksi WestphalianWestfalenin rauhan luotetuistavoittajista.
 
Kuningas [[Kaarle XI]] peri kruunun isältään [[Kaarle X KustaaltaKustaa]]lta vain viiden vuoden ikäisenä vuonna 1660, isänsä Goethenburgissa[[Göteborg]]issa tapahtuneen odottamattoman kuoleman jälkeen.
 
Äskettäin Ranskan kanssa muodostetussa liitossa Ruotsi oli lupautunut, vastineeksi suuresta vuosittaisesta Ranskan talousavusta, perustamaan suuren, 10000 miehen kenttäarmeijan saksalaisiin lääneihinsä, käytettäväksi mahdollisia Keski-Euroopan aseellisia konflikteja varten. Vuonna 1675 Ruotsi oli täyttänyt lupauksensa. Armeija oli kuitenkin paljon pienempi, heikompi ja huonommin varustettu kuin mitä oli luvattu, ja se oli huonommin hoidettu kuin vastaavat [[Brandeburg]]in joukot Fehrbellin taistelussa [[Berliini]]n luoteispuolella. Taistelun välitön tulos oli enemmän tai vähemmän tasapeli, mutta horjuvan ruotsalaisen komentajan johdettua sitä kuin tappiota, siitä loppujen lopuksi tuli tappio Ruotsille.
Vuonna 1675 Ruotsi oli täyttänyt lupauksensa.
Armeija oli kuitenkin paljon pienempi, heikompi ja huonommin varustettu kuin oli luvattu ja se oli huonommin hoidettu kuin vastaavat Brandeburgin joukot seuraavassa Fehrbellin taistelussa Berliinin luoteispuolella. Taistelun välitön tulos oli enemmän tai vähemmän arpapeliä, mutta kun horjuva ruotsalainen komentaja hoiti sitä kuin tappiota, siitä loppujen lopuksi tulikin tappio.
[[Tanska]]n kuningas [[Kristian V]] näki silloin mahdollisuutensa Ruotsille menetettyjen alueiden takaisinvaltaamiseksi. Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29 päivänä ChristianKristian itse johti pääarmeijansa lähelle Helsingborgia[[Helsingborg]]ia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastusti Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti pohjois Scanian-Skånen metsäsedun köyhempiköyhä talonpoika -asujamisto, liitti joukkonsaliittyivät Tanskan kanssajoukkoihin, ahdistellen jäljellä olevia Ruotsin joukkoja. ▼
Tanskan kuningas Christian V näki silloin mahdollisuutensa (to re-conquer) yllä mainitun muodostamiseksi Tanskan lääniksi.
 
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittnyt ruotsalainen vaunukaravaani ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä. 50000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa menetettiin. Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, muttei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin: menetysten kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.
▲Vuoden 1676 kesäkuussa Tanskan joukot tekivät harhautushyökkäyksen Norjasta Bohusläniin. Kesäkuun 29 päivänä Christian itse johti pääarmeijansa lähelle Helsingborgia ja otti nopeasti haltuunsa suurimman osan Skånea. Vain raskaasti linnoitettu Malmön kaupunki vastusti Tanskan joukkoja. Monet asukkaista, erityisesti pohjois Scanian metsäsedun köyhempi talonpoika asujamisto liitti joukkonsa Tanskan kanssa, ahdistellen jäljellä olevia Ruotsin joukkoja.
 
Tanskan harhauttamisjoukot jatkoivat tunkeutumistaan Norjasta Ruotsin länsiosiin. Vain 21-vuotias kuningas [[Kaarle XI]] otti henkilökohtaisesti komentoonsa uudelleen kootun pääarmeijansa ja marssitti sen etelään Ruotsin sydänmailta pysäyttämään Tanskan armeijan. Tanskan kuningas sijoitti armeijansa pitkin Skåna voidakseen ruokkia armeijansa ja pystyäkseen pitämään hallussaan valloittamansa alueet, ja tuhoamaan Kaarlen mahdollisuudet ruokkia ja ylläpitää omaa armeijaansa. Tanskalaiset yrittivät myös eristää Malmön kaupungin, joka oli Ruotsin ainoa linnoitus Skånessa, ja joka yhä pysyi ruotsalaisvallassa. Kristian hallitsi myös Helsingörin kaupungin linnoitusta, Kristianstadia ja Landskronaa yhdessä Lundin ja Ystadin kaupunkien kanssa. Ruotsin tilanne oli jo huono.
Heinäkuun 24 päivänä arviolta n. 250 vaunua käsittävä ruotsalainen vaunukaravaani ryöstettiin ja tuhottiin Loshultin väijytyksessä Skånen ja Smålandin läänien rajojen välissä.
50000 hopeakolikon sotasaalis, kuninkaan henkilökohtainen teltta ja hänen taloushopeansa katosivat iäksi.
Tämä tapahtuma oli alku välittömille sotatoimille, mutta ei niin korvaamaton vahinko kuin vihollisen sotapropagandassa väitettiin, kokonaismääräksi kirjattiin vain kolmen viikon avustukset Ranskasta.
 
Huolimatta huonosta viestin kulustaviestinkulusta muun Ruotsin kanssa, armeijaKaarle oliXI pidettäväpäätti pitää armeijansa Skånessa mihin hintaan hyvänsä pitääkseen Tanskan armeijan kiireisenä niin, ettäettei se ei onnistunutonnistuisi piirittämään ja näännyttämään Malmön kaupunkia nälkään. ▼
Tanskan harhauttamisjoukot jatkoivat tunkeutumistaan Norjasta Ruotsin länsiosiin.
Vuoden 1676 syksy oli hirveäkova. Pellot tulvivat ylitsevuotavista vesisateista ja huonot tiet muuttuivat soistuviksi ojiksi.▼
Vain 21-vuotias kuningas Kaarle XI otti henkilökohtaisesti komentoonsa uudelleen kootun pääarmeijansa ja marssitti sen alas Ruotsin sydänmailta pysäyttämään Tanskan armeijan.
Marraskuun 20 päivänä Kristian lopultakin päätti antaa armeijansa siirtyä hyvin valituille talvimajoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle. Kaarle ei löytänyt vastaavaa majapaikkaaleiripaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin 710 mailiakm Lundista luoteeseen, Kävlinge -joen toiselle puolelle. ▼
Tanskan armeija sijoittui taitavasti poikki Skånen voidakseen ruokkia armeijansa ja pystyäkseen pitämään hallussaan valloittamansa alueet ja tuhoamaan Kaarlen mahdollisuudet ruokkia ja ylläpitää omaa armeijaansa.
Tanskalaiset yrittivät myös eristää Malmön kaupungin, joka oli Ruotsin ainoa linnoitus Skånessa ja joka yhä pysyi ulkona.
Christian hallitsi jo Helsingborin kaupungin linnoitusta, Kristianstadia ja Landskronaa yhdessä Lundin ja Ystadin kaupunkien kanssa.
Ruotsin tilanne oli tosi huono.
▲Huolimatta huonosta viestin kulusta muun Ruotsin kanssa, armeija oli pidettävä Skånessa mihin hintaan hyvänsä pitääkseen Tanskan armeijan kiireisenä niin, että se ei onnistunut piirittämään ja näännyttämään Malmön kaupunkia nälkään.
▲Vuoden 1676 syksy oli hirveä. Pellot tulvivat ylitsevuotavista vesisateista ja huonot tiet muuttuivat soistuviksi ojiksi.
Marraskuun 20 päivänä Christian lopultakin päätti antaa armeijansa siirtyä hyvin valituille talvi majoituspaikoille Lundin itäiselle alueelle.
▲Kaarle ei löytänyt vastaavaa majapaikkaa, mutta hän päätti antaa armeijansa lopun majoittua noin 7 mailia Lundista luoteeseen, Kävlinge joen toiselle puolelle.
 
Myöhään marraskuun viimeisen päivän yönä ilma yhtäkkiä muuttui kylmäksi. Pienet joet jäätyivät heti, ja tuliKaarle päätti paljonryhtyä kylmempääratkaisutaisteluun.
Pienet joet jäätyivät heti ja Kaarle päätti ryhtyä lopputaisteluun.
 
==Taistelu==
 
Tanskan armeijan kokoonpano oli noin 6300 jalkamiestä, 6000 ratsukkoa ja 53 raskasta kenttätykkiä. Miehiä ja tarvikkeita sisältävässä kuormastossa oli yhteensä noin 15000 miestä. Ruotsalaisten armeija oli huomattavasti pienempi.
Tanskan armeijan sotilaista noin 6300 oli jalkaväkeä, 6000 ratsuväkeä ja kenttä armeijan (field artillery) 53 raskasta asetta.
Jalkaväkeä sillä oli vain noin 2000 miestä, ratsuväkeä arviolta 6000 ja vain 8 raskasta asettatykkiä. (Kanuunaa?) Koko karavaanissakenttäarmeijassa oli vähemmän kuinalle 9000 miestä. Kaarle päätti hyökätä, ja luotti nopean liikkeen ja täydellisen yllätyksen suoman etulyöntiaseman voimaan.▼
Miehiä ja tarvikkeita sisältävässä karavaanissa oli yhteensä lähemmäs 15000 miestä.
Ruotsalaisten armeija oli huomattavasti pienempi.
▲Jalkaväkeä sillä oli vain noin 2000 miestä, ratsuväkeä arviolta 6000 ja vain 8 raskasta asetta. (Kanuunaa?) Koko karavaanissa oli vähemmän kuin 9000 miestä.
 
Kaarle luotti nopean liikkeen ja totaalisen yllätyksen (on the advantages) voimaan?
 
'''Kello 04.00'''
 
Kaarle tunnusteli maastoa varovasti ja aloitti Kävlinge -joen ylityksen, neljäntenäjoulukuun 4. päivänäpäivän joulukuutaaamuna.
 
'''Kello 05.30'''
 
Armeija oli ylittänyt joen (takenja itsankkuroinut flanksivustansa stand)jokeen, vastapäätä ChristianinKristianin teltta-aluettaalueeseen nähden, ja aloitti marssin lounaaseen Lundia kohti.
Christianin sotilaat olivat, kuten toivottiin, täydellisen yllättyneitä.
Jälkikäteen Tanskalaisten tekemässä tutkimuksessa todettiin, että useimmat tanskalaiset sotilaat olivat juovuksissa, eikä tanskalaisten vartiota oltu järjestetty kunnolla sinä yönä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lundin_taistelu”