'''Syytinki''' eli '''kiinteistöeläke''' on kiinteistön[[kiinteistö]]n kaupan yhteydessä toteutettu sopimus ''asumisoikeudesta''. Syytinki takaa myyjälle oikeuden jäädä asumaan tilalle.
==Yleistä==
Syytinkisopimuksella myyjälle tai myyjille määritetään yleensä heidän elinikänsä kestävä asumisoikeus jollakin osaa kiinteistöä. Syytinki voi olla myös määräaikainen, ja siihen saattaa liittyä myös muita suoritteita, esimerkiksi asunnon sähkö ja lämpö, ruokailuja tai palveluita.<ref name="pie">Pietilä 2004</ref>
Syytinki on ollut '''[[maatalous|maatalouden]] perintenen eläkemuoto'[[eläke]]muoto''. Sopimalla syytingistä luopuja on osaltaan voinut rahoittaa tilakauppaa esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa[[sukupolvenvaihdos]]tilanteessa. Toisaalta hän on samalla varmistanut itselleen asumisturvan ja ehkä elannonkin vanhuudenpäivien varalle. Perinteisessä maatalousyhteisössä vanhemmat ovat jääneet syytingin turvin tilalle asumaan ja työskentelemään.<ref name="pie"/>
==Syytinkijärjestelmä eri maissa==
[[suomi|Suomessa]] syytinkijärjestelmä on ollut kehittynein Länsi-Suomen peltoviljelyalueilla[[pelto]]viljelyalueilla mutta lähes tuntematon Savossa[[Savo]]ssa ja [[Etelä-KarjalassaKarjala]]ssa, eli vanhoilla [[kaski]]viljelyalueilla. Syytingin käyttö ja ehdot poikkesivat alueittain, ja syytingin käyttö saattoi olla jopa rituaalinomaista. Vielä 1970-luvun loppupuoliskolla 60-80 prosenttiin sukupolvenvaihdoskaupoista liittyi syytinkiehto, ja syytinkia käytetään yhä nykyisinkin maaseudun sukupolvenvaihdostilanteissa.<ref name="pie"/>
Syytinki on ollut laajalti käytössä myös muissa [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]]. Saksalaisilla[[Saksa]]laisilla talonpojilla oli myös vastaava järjestely:, ''der Altenteil''.<ref name="pie"/>
