Ero sivun ”Hadeeinen eoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Eonit}}
'''Hadeinen eoni''' on [[geologinen ajanlasku|geologisessa ajanlaskussa]] ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa [[Maa|Maan]] muodostumisesta.
Maan edeltäjään törmäsi Marsin kokoine protoplaneetta. Törmäys sinkosi [[Kuun synty]]miseen tarvitavat ainesosat maata kiertävälle radalle.
Maahan syöksyi alussa suuria [[meteoriitti|meteoriitteja]] ja valtavia [[asteroidi|asteroideja]] tuhkatiheään, mutta pommitus harveni vähitellen.
Alussa oli voimakasta tulivuoritoimintaa ja luultavasti koko Maan pinta sula. On väitety Maan pysyneen kasvihuone-ilmiön takia kuumana ja vedettömänä koko hadeeisen jakson ajan.
Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Maa jäähtyi suunnileen nykyiselleen pian syntymänsä jälkeen, ja [[alkumeri]] syntyi ehkä viimeistään 4,4 miljardia vuotta sitten aikaisemmin kuuman ilmakehän [[vesihöyry]]n sataessa Maahan. Tältä ajalta on vanhin tunnettu zirkonimineraali.
[[Nuori himmeä aurinko-paradoksi|Aurinko oli hadeisella kaudella nykyistä himmeämpi]], sen kirkkaus oli vain 70% nykyisestä, ja Maata lämmitti nykyistä voimakkaampi [[kasvihuone-ilmiö]].
Hadeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.
== Hadeinen eoni ==
Nimi viittaa [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] manalaan, [[Haades|Haadekseen]]. Geologi Preston Cloud keksi termin hadeinen eoni vuonna 1972 aikakaudelle ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntymistä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.
Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia (4 567 miljoonaa) vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t. Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti [[Mars]]in kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti [[Kuu]]n törmäyksessä Maasta irtipäässeistä pirstaleista. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0-3,8 miljardia vuotta sitten. Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa [[maa]]n pinta oli sulaa [[laava]]a ja [[ilmakehä]] lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin.
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut [[kasvihuoneilmiö]]n takia jopa 2 000–3 000 °C. Pinta jäähtyi, ja [[kaasukehä]]stä satoi maan pinnalle ensimmäinen [[meri]], alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 (3,85) miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten. Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi.
Rivi 12 ⟶ 30:
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen.
Mutta on myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 C lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehään paineen takia. Korkeissa paineissahan veden kiehumispiste nousee.
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraattereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja.
[[Hiilidioksidi]]a alkoi sitoutua maasta irronneeseen
kalsiumoksidiin CaO ("sammuttamaton kalkki") muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO<sub>3</sub> ("sammutettu kalkki")
==Hadeeisen kauden jako==
Rivi 25 ⟶ 45:
Hadeeisen kauden varhaisia kiviä on löydetty mm. [[Swazimaa]]sta. Ne ovat 4000 miljoonaa vuotta vanhoja.
== Katso myös ==
*[[Prekambri]]
*[[Aurinkokunnan synty]]
[[Luokka:Geologiset ajanjaksot]]
| |||