Ero sivun ”Yleissivistys” versioiden välillä

Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. Yleensä sanaa yleissivistys käytetään adjektiivin ''yleissivistävä'' yhteydessä vastakohtana [[ammattikoulu|ammattiin valmistavalle]].

 

 

Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli [[Saksa]]sta, jossa sitä kehitti [[1700-luku|1700-luvun]] lopulla yliopistomies [[Wilhelm von Humboldt]]. Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului [[antiikki|antiikin ajan]] taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat [[ruotsin kieli|ruotsi]], [[latina]] ja saksa. Manner-Euroopassa [[valistusaika]]na 1700-luvulla yleissivistykseen vaadittavaksi kieleksi muodostui kuitenkin [[ranskan kieli|ranska]], joka säilytti tämän aseman [[1900-luku|1900-luvun]] alkupuolelle saakka. Valistuksen aikana perustettiin myös ensimmäiset oppivelvollisuuskoulut [[Preussi]]in ja [[Itävalta]]an. Nämä voidaan nähdä pyrkimyksenä levittää sivistystä kaiken kansan keskuuteen. Tämä kuului olennaisena valistuksen ihmiskuvaan, joka ei periaatteessa tehnyt eroa eri ihmisryhmien välillä.