Ero sivun ”Sovittelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
Rikos- ja riita-asioiden '''Sovittelulla''' tarkoitetaan Suomessa palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille ([[asianomistaja]]lle) järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelun tarkoitus on olla puolueetonta, kohtuullista, luottamuksellista, vapaaehtoista ja vaihtoehtoista. Sovittelu on asiakkaille maksutonta. Rikos- ja riita-asioiden sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset sovittelijat.
 
Sovittelussa voidaan käsitellä mm. pahoinpitelyjä, vahingontekoja ja omaisuusrikoksia. Myös joitakin riita-asioita voi sovitella. Sovittelualoitteen voivat tehdä mm. poliisitpoliisi, syyttäjätsyyttäjä ja rikosten osapuolet sekäkumpikin alaikäisenrikoksen myösosapuoli osapuolentai huoltaja. Lähisuhdeväkivaltaa koskevan sovittelun aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi- tai syyttäjäviranomainen.
 
Sovittelutoiminta käynnistyi Suomessa 1980-luvulla mm. Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä. Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta tuliastui voimaan 1.16.2006 ja sen myötä sovittelua järjestetään kaikissa Suomen kunnissa. Sovittelupalvelua tarjoavat sovittelutoimistot. Sovittelulain voimaantulo on lisännyt rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelua huomattavasti. [[Stakesin]] keräämien tietojen perusteella sovittelulain seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana käsittelyyn tuli noin 3 800 rikostapausta ja 38 riita-asiaa, joista noin puolet on väkivaltarikoksia. Valtakunnallisesti tavoitteena on vuositasolla noin 12 000 jutun ohjautuminen sovitteluun.
 
Sovittelu perustuu [[restoratiivisen oikeuden]] ideologiaan. Restoratiivisuudella tarkoitetaan korjaavuutta eli nimenomaan konfliktissa vaurioituneiden ihmissuhteiden korjaamista. Keskeisiä restoratiivisia arvoja ovat kunnioittava vuoropuhelu, vastuunotto, hyvitys, armo, moraalinen oppiminen, tekijän (rikoksentekijän, koulu- tai työpaikkakiusaajan tai muun rikkojan) hyväksyminen yhteisön jäseneksi ja uusien haitallisten tekojen ehkäisy. Prosessissa korjataan emotionaalisia ja symbolisia arvoja: loukatun turvallisuudentunnetta, omanarvontuntoa, itsemääräämisoikeutta ja oikeudentuntoa. (Lähde: Suomen sovittelufoorumin www-sivut 2007)
Rivi 16:
==Aiheesta muualla==
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051015 Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (Finlex)]
*[http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Sosiaalipalvelut/rikossovittelu.htm Stakesin tilastot ja rekisterit: rikossovittelu]
*[http://www.rikossovittelu.fi/Resource.phx/orgns/neuvt/rikos/index.htx Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta (Sosiaali- ja terveysministeriö)]
*[http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Sosiaalivirasto/Perheiden+palvelut/Sosiaalip%C3%A4ivystys/Sovitteluyksikk%C3%B6 Helsingin sovittelutoiminta]