Ero sivun ”Jupiterin pilvet” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 5:
== Jupiterin pilvikerrokset ==
Jupiterissa näkyy eri värisiä pilvimuodostumia. Pilvien erilaiset värit johtuvat erilaisista kemiallisista yhdisteistä. Tummat ja vaaleat alueet näyttävät lämpökuvassa eri lämpöisiltä, tummat vyöt ovat lämpimiä ja vaaleat vyöhykkeet kylmiä.
Tästä on päätelty, että Jupiterissa on eri korkeuksilla olevia erilaisa pilviä. Kylmät valkeat pilvet ovat korkealla, tummat syvemmällä. Valkeiden pilvien kohdalla tapahtuu kaasun virtausta yläs, tummien kohdalla alas.
Alaspäin Jupiterin ilmakehään mentäessä lämpenee ja kuumenee, ja näin eri aineet koostavat tutkijoiden mukaan pilviä eri
Tutkijat ovat laskeskelleet Jupiterille mahdollisia pilvikerroksia.
Rivi 69:
[[Kuva:PIA02863 - Jupiter surface motion animation.gif|thumb|right|Jupiterin pilvien liikettä. Jupiterin kiekko on venytetty kuvassa kartaksi.]]
Jupiterin pilvet koostuvat ensimmäkseen vaaleista vyöhykkeistä, joissa kaasu nousee ylöspäin, ja tummista vöistä, joissa kaasu laskeutuu alaspäin ja pilvet ovat matalammalla. Näin vaaleat alueet ovat matalapaineita, tummat korkeapaineita. Koska eri korkeusilla on lämpötilojen mukaan erilaisia kemiallisia yhdisteitä, pilvet värjäytyvät eri värisiksi. Täsmälleen eri värien aiheuttajaa ei tiedetä. Päiväntasaajan tietämissä on kaksi melko kirkasta, paksua pilvivyöhykettä.<ref name="jupiter">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Jupiter| Ajankohta= | Osoite= http://abyss.uoregon.edu/~js/ast121/lectures/lec19.html| Julkaisija= | Viitattu= 28. toukokuuta 2007| Kieli= {{en}} }}</ref> Pohjoisempana
on kaksi paksua tummaa vyötä ja niin edelleen.
Suurimmat tuulen nopeuserot havaitaan alueiden rajalla, vaaleissa vyöhykkeissä tuulee myötäpäivään ja tummissa vastapäivään.
Eteläisellä pallonpuoliskolla on suuri punertava [[pyörremyrsky]], [[Jupiterin suuri punainen pilkku]]. Kolmesta kirkkaan valkeasta pyörteestä yhdistyi jatkuvasti voimistuva [[Jupiterin pieni punainen pilkku]] eli ovaali BA.▼
Eteläisellä pallonpuoliskolla on suuri punertava [[pyörremyrsky]], [[Jupiterin suuri punainen pilkku]].
▲
Vuonna 1972 nähtiin pari vuotta kestänyt punaine pilkku pohjoisella pallonpuoliskolla.<ref>Heikki Oja-Markku Poutanne - Planeetat s. 147</ref>
Päiväntassajan lähellä näkyy kiemuraisia vanoja, joita syntyvät alkujaan pienestä alueesta, mutta leviävät pian laajalle. Noin 2000 kilometrin läpimittaisessa vanan kärjessä on noin 200 kilometrin läpimittaisia kumpupilvimäisiä muodostumia.
Muuten Jupiterissa on sekä ruskeita että valkeita pyörremyrskyjä.
<ref name="jupiter"/>.
<ref name="jupiter"/>. Jupiterin pilvet pyörivät eri leyeyksillä eri nopeuksilla, ja niinpä Jupiterin pyörimisessä▼
Jupiterin pilvissä näyttää tapahtuvan muutoksia 70 vuoden jaksoissa.<ref>Saks wiki</ref>
▲
hahmotetaan kolme eri nopeudella pyörivää kokonaisuutta, "systeemiä" joita merkitään roomalaisilla numeroilla I, II ja III. Jupiterin pilvien arvellaan koostuvan täytekakkumaisesti eri korkeuksilla eri aineista koostuvista pilvistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Jupiter's Cloud Decks | Ajankohta= | Osoite= http://www.windows.ucar.edu/tour/link=/jupiter/atmosphere/J_clouds_decks.html| Julkaisija= University Corporation for Atmospheric Research| Viitattu=28. toukokuuta 2007 | Kieli={{en}} }}</ref> Vaakasuorat tuulet Jupiterin pilvissä ovet 700 km/h luokkaa, ne ovat kuin maan [[suihkuvirtaus|suihkuvirtaukset]].
Lämpötila kasvaa melko nopeasti pilvissä alaspäin mentäessä. Jupiterissa riehuu voimakkaita ukkosia.
Rivi 130 ⟶ 140:
|}
Vyöt ja raidat vuorottelevat kaventuen 50 leveysasteelle.
Joskus havaitaan napa-alueilla SSSTB, SSSTZ ja NNNTB sekä NNNTZ. SEB ja NET ovat leveitä tummia vyöhykkeitä päiväntasaajan suunnassa. Jupiterin suuren punaisen pilkun lyhenne on GRS (engl. Great Red Spot). Suuri punainen pilkku on STrZ:ssä oleva SEB:in sisään ulottuva pullistuma. Se on korkeapaineen vyöhyke. Sen reunalla on tumma pullistuma, Great Red Spot Hollow.
STB:ssä on kolme pitkäikäistä lauhkean alueen ovaalia FA, BC ja DE. Väiden ja suuren punaisen pilkun tummuus vaihtelee vuosittain.
Rivi 180 ⟶ 191:
== Lähteet ==
<references />
== Katso myös ==
*[[Jupiterin suuri punaine pilkku]]
*[[Jupiterin pieni punainen pilkku]]
== Aiheesta muualla ==
| |||