Ero sivun ”Ranskan kansalliskokouksen vaalit” versioiden välillä

Ranskan '''kansalliskokouksen vaalit''' toimiteaantoimitetaan periaatteessa joka viides vuosi ja niiden valityksellävälityksellä valitaan edustajat kansalliskoukoukseenkansalliskokoukseen (Assemblée Nationale).

Kansalliskokouksen vaalitavstavaalitavasta ei ole säädetty perustuslaissa samalla tavoin kuin presidentivaalinpresidentinvaalin toimittamisesta. Viidennen tasavallan perustuslain 25 artikla rajoituurajoittuu vain manitsemaanmainitsemaan, että tavallinen lainsäädäntö määrittelee jokaisen valitin kansalliskokouksen toimiajan, jäsenten lukumäärän, palkkiot ja vaalikelpoisuuden kriteerit. Näin äänestyksen muodollisuudet on kirjattu valilakiinvaalilakiin (Code électoral).

Kansalliskokouksen vaalit järjestetään joka viides vuosi, ellei Tasavallan presidentti hajoitahajota kansalliskokousta ja määrä pidettäväksi ennenaikaisia vaaleja. Valeissa on käytössä enemmistöväälienemmistövaali, joka toteutetaan 577 vaalipiirissavaalipiirissä, joista kustakin valitaan vain yksi kansanedustaja. Vaaleissa on käytössä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, ne ovat enemmistäväälitenemmistövaalit, joissa voidaan äänestää kahdella kierroksella.

Ensimmäisellä äänestyskierroksella valitsijat äänestävät yhtä ainiataainoata ehdokastaan vaalipiirin alueella. Jos joku ehdokkaista saa ehdottoman enemmistänenemmistön annetuista äänistä, niin hän tulee valituksi heti ensimmäisellä kierroksella. Jos kukaan ei saavuta ehdotonta enemmistöä ännetuistaannetuista äänistä, niin kahden viikon kuluttua suoritetaan vallin toinen kierros. Kaikki ensimmäisen kierroksen ehdokkaat, jotka ovat saanettsaaneet vähintään 12,5% kanatuksenkannatuksen äänioikeutettujen kokonaismäärästä vaalipiirissä, voivat jatkaa toiselle kierrokselle. ValitukseValituksi tulee se ehdokas joka o saanut eniten ääniä. Näin toisella kierroksella ei tarvita ehdotonta enemmistöä annetuista ääistääänistä. MkäliMikäli äänet menevät tasan, niin vanhempi kahdesta saman äänimäärän saaneesta ehdokkaasta tulee valituksi.

Jos vain yksi ainoa ehdokas pääsee 12,5% kynnyksen yläpuolelle, niin hänen vastaehdokkansavastaehdokkaansa on seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas. Jos kukaan ehdokkaista ei savuta 12,5% kynnystä, niin toiselle kierrokset tulevat kuitenkin kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta.

Kansalliskokouksen vaaleissa voivat äänestäämäänestää kaikki ne äänioikeuetutäänioikeutetut, jotka on kijattukirjattu äänestysluetteloon, eli kaikki ne henkilöt:

Äänestäjä käyttää äänioikeutaanäänioikeuttaan vain siinä vaalipiirissä ja vain sen vaalipiriinvaalipiiriin ehdokkaita äänestäen, jossa hänellä on kotipaikka.

Jotta ranskalainen voisi olla ehdokkaana kansalliskokouksen vaaleissa, niin hänen täytyy olla iältään yli 23 -vuotias ja äänioikeutettu. Hänen ei ole pakko olla kirjoillkirjoilla samassa vallipiirissä kuin hän on ehdokkaana. Kuitenkin on kiellettyä olla ehdokkaana useammassa kuin yhdessä vaalipiirissä.

Ei ole mahdollista samaan aikaan toimia kansanedustajana, senaattoriansenaattorina tai Euroopan parlamentin jäsenenä, eikä luonnolisestikkaanluonnollisestikaan tasavallan paresidenttinäpresidenttinä. Toisaalta on myös kiellettyä toimia kansanedustajana sekä seuraavissa tehtävissä: alueneuvoston jäsenenä, Korsikan aleuparlamentinalueparlamentin jäsenenä, yleisneuvoston jäsenenä, Pariisin kaupunginneuvoston jäsenenä sekä alle 3,500 asukkaan kunnanvaltuuston jäsenenä.

Lisäksi on mahdotonta toimia julkisessa virassa samaan aikaan kuin toimii kansalliskokouksen jäseneneäjäsenenä. Hallituksen jäseneksi nimetty kansalliskokouksen jäsen menettää paikkansa varamiehelleen. Tämän tädentäten jokaisen ehdokkaan pitää tuoda esille myös varamiehensä, joka otaaottaa varsinaiselta tämän paikan, jos hänen mandaattinsa syystä tai toisesta päättyy. Tämän varamiehen tulee täytäätäyttää samasamat edellytykset kuin varsinaksenkinvarsinaisenkin ehdokkaan.

Viidennen tasavallan aikana kaikki kansalliskokouksen vaalit on pidetty kahden kierroksen enemmistövaaleina, paitsi vuonna [[1988]] vaalit olivat suhteellisestsuhteelliset ja tällöin äänestettiin listoja. Kuusi kertaa kansalliskokous on normaalisti päättänutpäättänyt toimikautensa ja kuusi muuta kertaa työskentely on päättynyt tasavallan presidentin hajitettuahajotettua kansalliskokouksen ja määtättyämäärättyä pidettäviksi uudet kansalliskokouksen vaalit.

Kansalliskokouksen vaaleissa ovat eri poliittiset ryhmittymät saavutaneetsaavuttaneet enemmistön (sulkeissa enemmistön muodostaneen ryhmän kannatus):

*1986 : Sosialisti-ryhmä (36,7 %), mutta ryhmät RPR ja UDF tekivät yhdessä siitä vähemmistänvähemmistön, koska niillaniillä oli enemmistö (49,6% yhteensä)

Kansalliskokouksen vaalit mahdollistavat Ranskan poliittisten puolueiden toiminnan osittaisen rahoituksen. Vuoden [[2007]] vaaleissa kkin valittu edustaja tuo puolueelleen 44.000 euroa. Jos puolue saa asetettua ehdolla väjintäänvähintään 50 ehdokasta ja vähintään 50 vaalipiirissavaalipiirissä ja saa vähintään prosentin öönistääänistä, niin puolue saa jokaisesta saamastaan äänestä vuosittain 1.63 euroa viiden vuoden ajan.