Ero sivun ”Fronde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typoja, olematon luokka Ranskan kapinat pois |
|||
Rivi 43:
Lothringeni herttua Kaarle IV tunkeutui Ranskan alueelle espanjalaisten toiveesta. Hänen tarkoituksenaan oli vapauttaa ruhtinaiden armeija, jota Turenne piiritti Étampesissa. Pariisin ympäristössä kuninkaalliset joukot ja Condén joukot leikkivät kisaa ja hiirtä. Heinäkuun toisena päivänä, kun taisteltiin Pariisissa ja sen esikaupungissa Saint-Antoinessa, Grand Mademoiselle määräsi kanuunat ampumaan kuninkaallista ratsuväkeä ja tulitus ylsi aina Charonnen kummuille saakka, jossa Mazarin ja nuori kuningas seurasivat tapahtumia. Condé saattoi näin vetäytyä kaupungista, joka altistui ryöstelyille. Kaupungintalo, jossa kokoontui kuninkaalle myötämielisiä ihmisiä, sytytettiin tulee ja siellä olleet ihmiset teloitettiin Condén armeijan, jotka olivat pukeutuneet työmiehiksi, sotilaiden toimesta.
Yleinen sotaväsymys vallitsi. Mazarin päätti vetäytyä Builloniin ja tilanne rauhoittui. Kun kävi selväksi, että oli vahva mielipide, joka halusi palauttaa järjestyksen Pariisiin. Condé lähti Ranskasta [[Flanderi]]in ja näin asettui Espanjan palvelukseen. Vuonna [[1652]] [[21. lokakuuta]] Ludvig XIV palasi riemuitsevaan Pariisiin. Hän asettui asumaan [[Louvere]]en, jota piti Plais-Royalia parempana. Kardinaali Retz, eli Conti, heitettiin välittömästi vankeuteen. Condé menetti arvonsa kuninkaallisen suvun jäsenenä (prince du sang) ja tuomittiin kuolemaan. Grande Mademoiselle pakotettiin menemään Saint-Fargeaun luostariin, jossa hän oli vuoteen [[1657]] saakka.
Seurasi menestyksekäs kuninkaallinen osanotto parlamentin istuntoon Louverssa. Istunnossa päätettiin, että tuomarit ”eivät saa missään tapauksessa osallistua valtion asioiden käsittelyyn”. Mazarin palasi [[3. helmikuuta]] [[1653]] ja otettiin riemulla vastaan. Bordeaux, joka oli viimeinen kapinallisten hallussaan pitämä kaupunki, antautui heinäkuussa vuonna 1653.
| |||