Ero sivun ”Suomen ylioppilaskuntien liitto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lyyra päivitys
Rivi 18:
Toisen maailmansodan jälkeen SYL:n toimintaan vaikuttivat hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen, poliittinen aktivoituminen 60-luvulla ja kestävän kehityksen esiinmarssi. 60–70-luvuilla yliopistojärjestelmän laajentuessa SYL sai useita uusia jäseniä uusista ylioppilaskunnista. 1990-luvulla opiskelijoiden opintososiaalinen asema heikkeni. Työssäkäynti lisääntyi, samoin vanhemmilta saatu tuki, samalla kun työmarkkina-asema heikentyi [[ammattikorkeakoulu]]järjestelmän syntymisen ja opiskelijamäärien kasvun seurauksena. Samalla opetusresursseja ei kuitenkaan kasvatettu.
 
Vuosina 1979–1984 SYL lanseerasi yhteisen – silloin pahvista tehdyn – opiskelijakortin, jolla sai yhteisiä alennuksia. SYL on mukanaosakkaana [[Lyyra (opiskelijakortti)|Oy Suomen Lyyra-hankkeessa Ab:ssa]], jonkajoka onyhtenäistää määrä uudistaa opiskelijakortti sekäja laajentaa jaopiskelijan yhtenäistääpalveluita senuuden palveluita jaLyyra-opiskelijakortin jäsenetujamyötä.
 
SYL:llä on 21 jäsenjärjestöä: Suomen kaikki 20 [[ylioppilaskunta]]a sekä [[Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta]] ovat SYL:n jäseniä. SYL:ssä ovat toimineet muun muassa [[Jaakko Laajava]], [[Georg Ehrnrooth]], [[Tarja Halonen]], [[Carl-Olaf Homén]], [[Jaakko Ihamuotila]], [[Jaakko Iloniemi]], [[Ilkka Kanerva]], [[Matti Louekoski]], [[Rosa Meriläinen]], [[Jorma Ollila]], [[Sari Sarkomaa]], [[Ulf Sundqvist]] ja [[Hannu Taanila]].