Ero sivun ”Teollisuusveturi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pois lihavoinnit; pois asiaan liittymätön omistuksen muutos |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Teollisuusveturi''' on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai vakiomallista muunnettu veturi.
===Yleisimmät erot vakiokalustoon verrattuna===
Tyypillisimmät erot ovat linja- ja järjestelyvetureihin nähden koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot.
===Tyyppiyksilöitä===
Tyypillisiä muunnettuja teollisuusvetureita ovat [[Karhulan-Sunilan Rautatie]]n ja [[UPM-Kymmene]] Oyj:n omistamat, [[Dv12]] – veturin alustalle ja korille rakennetut Move 90 – veturit joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, alun perin halkaisijaltaan 40 mm pienemmät pyörät ja noin 15 tonnin lisäpainot, tai [[Seikun saha]] Oy:n nykyinen veturi, VR:n [[Tve4]] – [[ratakuorma-auto]]sta muunnettu [[Move250B]] ([[Valmet]] 201/1982, 0-4-0dh).
Rivi 11 ⟶ 13:
Jostain syystä Move 90 -veturia ei rakennettu muita kuin nämä kaksi edellä mainittua kappaletta. [[UPM-Kymmene]]n veturi on teollisuusveturien tapaan keltamusta, [[Karhulan-Sunilan_Rautatie|Karhulan - Sunilan Rautatie]]n kappale on [[VR]]:n vakioväreissä eli punakeltainen.
===Menestystarinoita===
Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin [[Move 66]] ja 67 (molemmat 0-6-0 dh) sekä [[Lokomo]]n [[C 600]] (0-6-0 dh); niiden pitkä elonkaari on ollut todellinen menestystarina.
===Uuden sukupolven tulokas===
Odotukset olivat syystä korkealla, kun Tampereella valmistui uuden sukupolven teollisuusveturi, [[Trans Tech]] Oy:n [[Ttm1|N-veturi]] (1990, 0-4-4-0 ds), jonka erikoisuutena on oma käyttömoottori joka pyörälle, kaarteen mukaan ohjautuvat pyöräkerrat, radio-ohjaus, sähköjarru ja luistonestojärjestelmä sekä [[Dr16]]-veturin kanssa samantyyppinen Selma-tietokoneohjauslogiikka.
Rivi 19 ⟶ 23:
N-veturia tehtiin vain yksi kappale jonka lunasti [[Kaukas]] Oy. Veturi saapui omin konein [[Lauritsala]]an 5.4.1991, mutta se osoittautui nopeasti hyvin häiriöherkäksi ja kaiken huipuksi alitehoiseksi, joten marraskuussa 1995 se poistettiin toistaiseksi liikenteestä.
===Kokeilu epäonnistuu===
Veturin korvaajaksi ostettiin [[UPM-Kymmene]] Oyj:ltä kesällä 1996 [[Move 66]] (Valmet 6610/1973, 0-6-0dh). N -veturi siirrettiin [[Tampere]]elle [[Nekala]]n ratapihalle ulkosäilytykseen ja sitä uhkasi jo romutustuomio, mutta sen siirtoa [[Suomen Rautatiemuseo]]n kirjoihin esitettiin viime hetkellä.
===Uusi elämä uudessa muodossa===
Vaikka museointihanke ei onnistunut, se toi riittävästi julkisuutta: rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy kiinnostui veturista ja neuvottelujen jälkeen osti sen työveturikseen alkuvuodesta 2005. Veturi peruskunnostettiin Pajakulma Oy:n konepajassa ja se oli hetken aikaa nimikkeellä Dv13. Käytännön syistä sen luokitus vaihdettiinkin veturista työkoneeksi, uudeksi tunnukseksi tuli [[Ttm1]], ja se sai sarjanumeron 91101<ref>[[http://vaunut.org/kuvasivu/28658]]</ref>.
Marras-joulukuussa 2006 veturiin asennettiin Kouvolassa [[ratakuorma-auto|sepeliaurat]].
Rivi 26 ⟶ 32:
Valmistajan teettämä alkuperäinen noin puolen metrin pituinen N-veturin pienoismalli lahjoitettiin vuonna 2001 Tampereen Museolle.
===Sisarmallin hiljainen loppu===
N-veturin alun perin varsin surkea kohtalo - epäonnistuneet koeajot ja vuosien makaaminen ennen työkoneeksi muuttamista - lienee syy siihen, että sen sukulaismalli, hydrodynaamisella voimansiirrolla varustettu Saalasti Oy:n Otso 8 (0-4-4-0 dh, ei luistonestoa eikä sähköjarrua) jäi koekappaleeksi, joka on tehtaalla varastoituna – ellei ole kaikessa hiljaisuudessa purettu.
| |||