Ero sivun ”Åke Tott” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[8Åke Totts grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|Åke Tottin hauta Turun tuomiokirkossa]]
'''Åke Henrikinpoika Tott''' ([[1540]]–[[1640]]) oli ruotsalainen sotilas, josta tuli kenttämarsalkka 1631. Tott oli serkkunsa [[Kustaa II Aadolf]]in urheimpia sotilaita. Hänet tunnettiin nimellä ''Pohjolan lumiaura''.<ref>[http://www.turunseurakunnat.fi/portal/turun_tuomiokirkko/suomi/historiaa_lyhyesti/tuomiokirkko_kertoo/suurvalta-aika_1600-luvulla/ Turun seurakunnat]</ref>
Tott lähti sotaan Inkeriin viisitoistavuotiaana 1613. Vuonna 1627 hänet ylennettiin everstiksi johtamaan suomalaista värvättyä ratsuväen rykmenttiä. Vuonna 1630 hänestä tuli ratsuväen kenraalimajuri ja sitten kenraali. Kuningas lahjoitti hänelle myös kolme kartanoa [[urajoki|Eurajoelta]] maksuna ratsuväkikomppanian ylläpidosta.<ref>[http://www.eurajoki.fi/index.php?module=Sivu&func=display&bid=55&ceid=254 Eurajoki]</ref>
Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] Grubinin ja Breitenfeldin taisteluihin
Tott kuoli tauteihin 1632. Häenet on haudattu mausoleumiin [[Turun tuomiokirkko]]on.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = August Ramsay | Nimeke = Matkaopas | Osoite = http://www.histdoc.net/historia/tuomio.html | Selite = | Ajankohta = 1895 | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
▲Tott osallistui [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] Grubinin ja Breitenfeldin taisteluihin. Hän oli [[Kustaa II Aadolf]]in urheimpia sotilaita.
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]]
| |||