Ero sivun ”Schmalkaldenin sota” versioiden välillä

Keisari Kaarle V näki itsensä uskon puolustajana ja pyrki palauttamaan katolisen uskon valtakuntaansa. Hän tuomitsi [[MartinMartti Luther]]in Wormsin valtiopäivillä [[1521]] valtakunnankiroukseen ja määräsi hänen kirjansa poltettavaksi. Speyerin toisilla [[Reichstag|valtiopäivillä]] [[1529]] päätettiin harhaoppi kukistaa voimakeinoin.

Vuoden [[1530]] alussa kutsuttiin valtiopäivät uudelleen kokoon Augsburgiin. Edustajia pyydettiin myös selvittämään uskoaan. Augsburgissa evankelit jättivät [[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]], jonka olivatoli allekirjoittaneetallekirjoittanut seitsemän ruhtinasta ja kaksi valtakunnankaupunkia, johtajanaan Saksin vaaliruhtinas Juhana Vakaa (s [[1468]], Saksin elektori [[1525]]–[[1532]]).

Vuonna [[1531]] yhdeksän ruhtinasta ja 11 valtakunnankaupunkia solmivat Schmalkaldenissa liiton Kaarle V:tä ja katolilaisia vastaan Hessen kreivin Filip I:n ehdotuksesta. Liitto sai käyttöönsä 1000010 000 jalkamiestä ja 20002 000 ritariaratsumiestä. [[1532]] liitto liittoutui Ranskan kanssa keisariaan vastaan ja [[1538]] Tanskan kanssa. Keisaria ei suoraan ärsytetty, mutta kirkon varoja takavarikoitiin ja katolilaisia ruhtinaita vastaan hyökättiin ja luterilaista oppia levitettiin Pohjois-Saksassa.

Kun protestantit kieltäytyivät osallistuvastaosallistumasta [[Trenton kirkolliskokous|Trenton kirkolliskokoukseen]] [[1546]], Kaarle ja Paavi keräsivät sotajoukon liiton jäsenten ajauduttua keskinäiseen epäsopuun. Kaarle voitti schmalkaldenilaisten liiton joukot Mühlbergin taistelussa 24. huhtikuuta [[1547]]. [[Wittenberg]]in kaupunki piiritettiin ja Saksin vaaliruhtinas, Juhana Vakaan poika, Juhana Fredrik I (s. [[1503]]–[[1554]]) ja monet muut liittolaisista vangittiin. Wittenbergin kapitulaatiossa Juhana Fredrik menetti ruhtinaskuntansa ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.

Augsburgin valtiopäivillä [[1548]] Kaarle V antoi Augsburgin välituomion kompromissiratkaisuksi. Protestantit eivät osanneet päättää esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja [[1552]] Saksin Mauritzherttua [[Morits]] (Pohjois-Thüringenin ja Etelä-Meissenin ruhtinas [[1541]]–[[1553]], elektoriSaksin vaaliruhtinas [[1547]] Wittenbergin kapitulaation jälkeen) ja Ranskan kuningas [[Henrik II (Ranska)|Henrik II]] aloittivat sodan tuomiota vastaan. Keisarin oli [[1552]] suostuttava Passaun välirauhaan.