Ero sivun ”Kustaa Horn” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
fix |
||
Rivi 8:
[[Nördlingenin taistelu]]ssa 1634 hän komensi Ruotsin armeijaa yhdessä [[Bernhard Weimar]]in kanssa. Miehet olivat keskenään hyvin erilaisia luonteita ja tulivat huonosti toimeen. Weimar oli kiivas ja kunnianhimoinen, kun taas Horn oli maltillinen ja vaatimaton. Horn oli tottunut saamaan käskynsä [[Kustaa II Aadolf]]ilta, jolta perimäänsä ruotsalaista sotataitoa hän pyrki toteuttamaan taistelukentällä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antila, Olavi & Tetri, Juha E. | Nimeke = Hakkapeliittain jäljillä. Suomalaiset Euroopan sotakentillä. | Vuosi = 2001 | Kappale = | Sivu = 184 | Selite = | Julkaisija = Ajatus Kirjat | Tunniste = ISBN 951-566-075-0. }}</ref>
Ruotsi hävisi taistelun ja Horn joutui [[baijeri]]laisten vangiksi. Hän virui kahdeksan vuotta Burghausenin linnassa.<ref>[http://www.oph.fi/etalukio/historia/autonomia/rasitukset.html Etälukio]</ref> Vasta vuonna 1642 hänet
Horn johti Ruotsin [[Skoone]]ssa operoivaa armeijaa [[Tanska]]n vastaisessa sodassa vuonna 1644 ja valtasikin koko maakunnan lukuunottamatta [[Malmö]]a ja [[Kristianstad]]ia.
Vuonna 1651 kuningatar [[Kristiina]] antoi Hornille [[Pori]]n kreivikunnan, johon kuului Porin kaupunki sekä yli 350 taloa Ulvilassa, Huittisissa ja Kokemäellä. Kreivikunta purettiin 1681.<ref>[http://runeberg.org/pieni/3/0492.html Pieni tietosanakirja]</ref> 1653 Hornista tuli Ruotsin valtakunnanmarsalkka ja sotakollegion presidentti.
== Lähteet ==
| |||