Ero sivun ”Hallitusmuoto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Paj (keskustelu | muokkaukset) Teksti viitteineen käännettynä jo liian pitkän sivun Tasavalta alaviitteistä. Poistan sieltä, tilalle sisäinen linkki tänne. |
||
Rivi 1:
{{hallitusmuodot}}
'''Hallitusmuoto''' on itsenäisen valtion yleensä [[perustuslaki|perustuslain]] säätämisjärjestyksessä annettu laki, jossa määritellään valtion valtaa käyttävät instituutiot. Yleisimmät hallitusmuodot länsimaissa ovat [[tasavalta]] ja [[perustuslaillinen monarkia]]. Suomen hallitusmuoto on määritelty vuonna 2000 uudistetussa perustuslaissa, joka korvasi neljä aikaisempaa perustuslaintasoista lakia.
[[Antiikki|Antiikista]] alkaen hallitusmuodon perusjako on ollut seuraava:
:#yksi hallitsee – [[monarkia]], [[autokratia]], [[tyrannia]] tai [[diktatuuri]]
:#pieni joukko hallitsee – [[oligarkia]], [[aristokratia]]
:#kansa hallitsee – [[demokratia]]. <ref>Tacitus, Annales IV, 33</ref>
Tässä perusjaottelussa demokratia voidaan määritellä ainoastaan sekahallinnoksi, jossa yhdistyy kaksi ja tai kolme edellä luetelluista perusmuodoista.
1700-luvulle tultaessa jaottelu oli muuttunut. Juristin koulutuksen saanut filosofi ja kirjailija [[Montesquieu]] jakoi teoksessaan ''Lakien henki'' perustyypit näin:
:# [[tasavalta]]inen
:# [[monarkia|kuningasvaltainen]] (monarkkinen)
:# [[despotismi|despoottinen]]. <ref name= "Mon">Montesquieu, Lakien henki II, 1. </ref>
Montersquieu määritteli kaksi tasavallan tyyppiä näin : " tasavaltainen hallinto on se, jossa ylin päätäntävalta on koko kansalla tai sen osalla … Kun ylin valta on koko kansalla, kyseessä on [[demokratia]]. Kun ylintä valtaa käyttää vain osa kansasta, kyseessä on [[aristokratia]]. "<ref name = "Mon">-2.</ref> (Katso:[[Vallan kolmijako]])
==Lähteet==
<references/>
{{Tynkä/Oikeus}}
| |||