'''Elinan surma''' (myös ''Elinan surmaruno'' tai ''Elinan surmavirsi'') on tunnettu [[1400-luku|1400-]]- tai [[1500-luku|1500-luvulta]] peräisin oleva [[kalevalamitta|kalevalamittainen]] suomalainen [[balladi]]. Se sijoittuu [[Vesilahti|Vesilahdelle]] [[Laukon kartano]]on ja sivuaa [[Kurki-suku]]a. Runon alkuperäinen luoja lienee ollut varsin oppinut ja tuntenut mm. eurooppalaista balladiperinnettä. Joidenkin mielestä näin mutkikas balladi ei ole voinut säilyä satoja vuosia suullisena perinteenä, vaan siihen on vaadittu kirjallista muistiinmerkintää. Varhaisimmat löydetyt kirjalliset lähteet ovat kuitenkin vasta 1700-luvulta. [[Elias Lönnrot]] toimi 1800-luvun alussa Laukon kartanossa kotiopettajana, ja kokosi runon Vesilahdelta keräämistään suullisista toisinnoista ja 1700-luvulla tehdyistä kirjallisista muistiinmerkinnöistä. Se julkaistiin [[Kanteletar|Kantelettaressa]] [[1840]]. Runosta on tehty useita [[näytelmä]]sovituksia, [[ooppera|oopperoita]] ja [[elokuva]].
