Ero sivun ”Tommie Smith” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 11:
Tommie Smith oli ensimmäinen, joka juoksi 200 metriä alle 20 sekunnin. Se tapahtui suoralla radalla [[7. toukokuuta]] [[1966]], jolloin hän juoksi 220 [[jaardi]]a (201,17 m) aikaan 19,5 s. Samana vuonna hän paransi 220 jaardin maailmanennätystä myös kaarteella ja oli mukana Yhdysvaltojen [[4 x 400 metrin viestijuoksu]]joukkueessa, joka alitti ensimmäisenä 3 minuutin haamurajan (2.59,6). Vuonna [[1967]], opiskellessaan [[San José]]n yliopistossa, hän voitti 220 jaardin Yhdysvaltojen [[NCAA|yliopistomestaruuden]] ja AAU:n mestaruuden. Tuona vuonna hän juoksi myös 440 jaardin maailmanennätyksen. Seuraavana vuonna hän voitti AAU:n 200 metrin mestaruuden ja hänet valittiin Yhdysvaltojen olympiajoukkueeseen. Vuoden [[Kesäolympialaiset 1968|1968 olympialaisissa]] [[México]]ssa hän voitti [[200 metrin juoksu|200 metrin]] olympiakultaa maailmanennätysajalla 19,83. Tuo aika oli matkan ensimmäinen virallinen 20 sekunnin alitus ja se rikottiin vasta vuonna [[1979]]. Olympiaennätyksenä aika kesti vuoteen [[1984]] asti.
Palkintojenjaossa Smith ja pronssia voittanut [[John Carlos]] kohahduttivat maailmaa, ja etenkin Yhdysvaltoja, esittämällä hiljaisen protestin Yhdysvaltojen harjoittamaa rotusortoa vastaan. Yhdysvaltojen lippujen noustessa tankoon ja ”[[The Star-Spangled Banner]]in” alkaessa soimaan, molemmat mustat miehet painoivat päänsä alas ja nostivat nyrkkiin puristetun ja mustaan nahkahanskaan puetun käden ylös. Smithin oikea nyrkki symbolisoi mustien voimaa ([[Black Power]]) ja Carloksen vasen nyrkki mustien yhtenäisyyttä. Yhdessä he muodostivat voiman ja yhtenäisyyden holvikaaren. Smithin kaulassa ollut musta huivi kuvasi mustien ylpeyttä ja Carloksella oli helminauha, jolla hän osoitti kunnioitusta telotettujen mustien muistolle. Lisäksi molemmat olivat palkintojen jaossa ilman kenkiä, mustissa sukissa, kuvatakseen mustien köyhyyttä Yhdysvalloissa. Kaikilla kolmella palkitulla, myös toiseksi tulleella [[australia]]laisella [[Peter Norman]]illa, oli [[Olympic Project for Human Rights]] –järjestön merkki rinnassa. Kolmikko poistui palkintojenjaosta valtavassa buuaus- ja vihellysmyrskyssä.
[[Kansainvälinen olympiakomitea|Kansainvälisen olympiakomitean]] puheenjohtaja [[Avery Brundage]] erotti Smithin ja Carloksen Yhdysvaltojen joukkueesta ja he joutuivat välittömästi lähtemään olympiakylästä. Myös Australian joukkue lähetti Peter Normanin kotiin, eikä häntä enää valittu maansa olympiajoukkueeseen. Yhdysvalloissa protesti vastaanotettiin kaksijakoisesti. Monet, pääosin värilliset, iloitsivat protestista, mutta suuri osa valkoisista tuomitsi sen täysin. Molemmat urheilijat saivat lukuisia tappouhkauksia ja vihan osoituksia osakseen.
Vuosina [[1969]] – [[1971]] Smith havitteli uraa [[amerikkalainen jalkapallo|amerikkalaisen jalkapallon]] pelaajana [[NFL]]:n [[Cincinnati Bengals]]issa, mutta nopeudestaan huolimatta hän joutui seuraamaan ottelut pääosin vaihtopenkiltä. Nykyisin Smith on toiminut opettajana ja urheiluvalmentajana [[Santa Monica College]]ssa [[Kalifornia]]ssa.
| |||