Versio 25. toukokuuta 2007 kello 13.33 muokkaa MPorciusCato (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 6 601 muokkausta →‎Ratkaisu: kuvitusta ← Vanhempi muutos		Versio 29. toukokuuta 2007 kello 01.19 muokkaa kumoa Hautala (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 43 329 muokkausta p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: pääsääntöisesti → yleensä (2), AWB Uudempi muutos →
Rivi 30: ==Puhevallan käyttäminen viranomaisessa== [[asianosainen\|Asianosaisella]] on oikeus ~~pääsääntöisesti~~yleensä itse käyttää puhevaltaansa. Asianosaisella on kuitenkin oikeus käyttää avustajaa tai asiamiestä, mutta viranomainen voi tarvittaessa vaatia asianosaisen saapumaan paikalle henkilökohtaisesti, mikäli tämän läsnäolo on tarpeen. Asiamiehellä on vaitiolovelvollisuus salassa pidettävistä asioista, jotka tämä saa selville asian yhteydessä. Asiamiehelle ei ole asetettu kelpoisuusvaatimuksia. Tämä tarkoittaa, että asiamiehenä voi toimia kuka hyvänsä, jolla on kelvolliset todisteet valtuutuksestaan. Jos asiamies on kuitenkin sopimaton tehtäväänsä, viranomainen voi kieltää tätä esiintymästä kyseisessä viranomaisessa, minkä jälkeen asianosainen saa tilaisuuden vaihtaa asiamiestä. Rivi 46: Asia tulee vireille, kun viranomainen on pannut sen vireille tai kun asiaa käsittelevä asiakirja on saapunut viranomaiseen. Asian saa panna vireille myös suullisesti, mikäli viranomainen sallii sen. Vireille tullut asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Asianosaiselle on annettava asian käsittelyn kuluessa tieto käsittelyn vaiheesta ja näkymistä. Käsittely on pääsäännön mukaan salainen. Tämä tarkoittaa, ettei yleisöllä ole yleensä pääsyä viranomaisen huoneeseen, kun hän päättää asiasta. Sen sijaan päätösasiakirja on [[julkisuuslaki\|julkisuuslain]] mukaan ~~pääsääntöisesti~~yleensä julkinen. Asiat käsitellään yksittäin, mutta jos vireillä on yhtä aikaa useita asioita, joiden ratkaisu liittyy toisiinsa, asiat käsitellään yhdessä.

Ero sivun ”Hallintolaki” versioiden välillä