Ero sivun ”Nara-kausi” versioiden välillä

Sisäinen hallintotaistelu jatkui keisarillisessa hovissa koko Nara-kauden ajan. Keisarillisen perheen jäsenet, johtavat hoviperheet kuten [[Fujiwara]]-klaani ja buddhalaiset papit taistelivat vallasta. Myöhäisellä Nara-kaudella hovin taloudelliset rasitteen kasvoivat, ja hovi alkoi irtisanoa vähemmän välttämättömiä virkailijoitaan. Vuonna [[792]] luovuttiin yleisestä asevalvollisuudestaasevelvollisuudesta, ja paikallishallinnon päälliköiden annettiin perustaa yksityismilitioitayksityisarmeijoita hoitamaan poliisitehtäviä. Hallinto alkoi hajaantua, ja vallan palauttamiseksi keisariperheelle Japanin pääkaupunki siirrettiin lopulta vuonna [[784]] Nagaokaan ja vuonna [[794]] to Heian-kyōhon 26 kilometriä Narasta pohjoiseen. [[1000-luku|1000-luvun]] loppuun mennessä Heian-kyōn kaupunkia kutsuttiin jo ykeisestiyleisesti nimellä ''Kyōto'' (京都, pääkaupunki).

Japanin keisarillisen hovin halusta dokumentoida ja tallentaa omaa historiaansa syntyivät ensimmäiset japanilaisen kirjallisuuden teokset. Kirjat, kuten ''[[Kojiki]]'' (古事記) ja ''[[Nihonshoki]]'' (日本書紀), olivat luonteeltaan poliittisia, ja niitä käytettiin lujittamaan keisarnkeisarin valtaa niin Japanin sisällä kuin Kiinan ja Korean suhteen.

Vaikka buddhalaisuudesta ei tehtykään maan valtionuskontoa, Nara-kauden buddhalaisuus kohotti keisarillisen hovin asemaa. Buddhalaisuuden vaikutusvalta hovissa kasvoi Shōmun tyttären keisarinna [[Kōken]]in hallintokausien aikana ([[749]]–[[758]]). Hän toi hoviin useita buddhalaisia pappeja. Kōken luopui vallasta vuonna [[758]] hänen serkkunsa [[Fujiwara no Nakamaro]]n neuvosta. Kun eläkkeelle jäänyt keisarinna alkoi suosia neuvonantajanaan buddhalaista [[Dōkyō]]-munkkia, Nakamaro tarttui aseisiin vuonna [[764]], mutta kukistettiin nopeasti. Kōken syytti hallitsevaa keisaria Nakamaron kanssa juonittelusta ja hankkiutui hänestä eroon. Kōken nousi uudelleen valtaistuimelle kaisarinnakeisarinna Shōtokuna ([[764]]–[[770]]). Keisarinna käski painattaa yhteensä miljoona rukousta, ''Hyakumanto dharanidarani'' ({{k-ja|百万塔陀羅尼|ひゃくまんとう だらに}}), joista on säilynyt useita kappaleita. Pienet kirjoituskääröt vuodelta [[770]] ovat maailman aikaisimpien painettujen tekstien joukossa. Shōtoku painatti loitsut lepyttääkseen buddhalaista papistoa – hän olisi ehkä halunnut jopa tehdä Dōkyōsta keisarin, mutta hän kuoli ennen mahdollisuutta toimia. Shōtokun toimet järkyttivät Naraa ja johtivat naisten sulkemiseen pois vallanperimyksestä ja buddhalaisten munkkien poistamiseen politiikasta.

Nara-hovi toi aggressiivisesti Japaniin kiinalaista kultturia lähettämällä [[Tang-dynastia|Tang-hoviin]] diplomaattisia lähettiläitä joka 20 vuosi (''[[Kentō-shi]]'', 遣唐使). Monet japanilaiset opiskelijat, sekä maallikot että buddhalaiset papit, opiskelivat [[Chang'an]]issa ja [[Luoyang]]issa. Eräs [[Abe no Nakamaro]] -niminen opppilasoppilas läpäisi keisarillisen virkamieskokeen ja pääsi Kiinan hallintoon. Hän palveli [[Annam]]in (kiinalaisen [[Vietnam]]in) kenraalikuvernöörinä vuosina [[761]]–[[767]]. Monet opiskelijat, kuten [[Kibi no Makibi]], korotettiin korkeisiin virkoihin Japanissa.