Ero sivun ”Untamo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 22:
Myös kansanperinne liittää Untamo-nimisiä sankareita Untamo-sukuisiin paikannimiin. [[Karkku]]laisen kansantarinan mukaan Untamoinen tarkoittaa uudisasukasta. Karkussa on myös ollut paikka nimeltään Untamon maa. Untamalassa kerrottiin kahden jättiläisen taistelusta, joista toinen, Un, tappoi toisen nimeltään Tan, aivan kuten Untamon suku tappaa Kalervon suvun. Länsi-Suomessa, muun muassa [[Kalanti|Kalannissa]] ja Untamalassa on myös kerrottu Kalevan pojista, entisaikojen vihollisista ja jättiläisistä, jotka joutuivat pakenemaan yhä syrjäisimmille seuduille uudisasutuksen tieltä. Timo Heikkilä liittää taruaiheeseen myös jotkin kertomukset [[hiisi]]stä. Esimerkiksi [[Sääksmäki|Sääskmäen]] [[Rapolan linnavuori|Rapolan linnavuorella]] kerrotaan asuneen Hiisi-jättiläisen, joka taisteli kristittyjä ja kristinuskon levittäjää Birger Jaarlia vastaan, ja joutui lopulta pakenemaan. Toisessa kertomuksessa Rapolan linnavuorella asui [[suomen kuninkaat|kuningas Rapo]], joka poikineen joutui Birger Jaarlin surmaamaksi.
 
[[Kuva:Gallen Kallela Kullervos Curse.jpg|200px|thumb|Akseli Gallen-Kallela:''Kullervon kirous''. Timo Heikkilä arvelee, että tapaus, jossa Kullervo ensi kertaa turvautuu ukkosen jumalaan, voisi kuvata uuden kulttuurityypin syntymää.]]
 
Timo Heikkilä arvelee, että Kalervon suvun tuhosta selvinnyt Kullervo olisi tavallaan henkilöitymä uudelle kulttuurin tyypille,. jonkaTämä idempänä,kulttuuri muunolisi muassasyntynyt Hämeessäitä- elänytja väestösisä-Suomen joutuiväestön kehittämään,("Kalervon kunsuvun") keskuudessa Länsi- ja Lounais-suomalainensuomalaisen väestöväestön pääsipäästessä voitolle ja levittäytyialkaessa levittäytyä. ItäisemmänItä- ja sisä-Suomen väestön oli selviytyäkseen pakko muodostaa itselleen uusi sotaisempi ja miehisyyttä korostavampi kulttuuri, joka oli sekoitus omaa aikaisempaa ja länsisuomalaisten (osin germaaneilta periytyvää) kulttuuria. Tarinoiden Kullervokin iskee lopulta takaisin. Heikkilä arvelee, että tähän kulttuurin muutokseen on voinut liittyä muun muassa [[Ukko|miehisen ukkosenjumalan]] aseman nousu. Siitä voisi olla jopa rapistunut vihje itse kertomuksessa, nimittäin se, että Kullervo myytiin sepälle, ja vasta sepän vallassa hän vapautti itsensä loitsuilla orjuudesta. Seppä oli nimittäin Ilmarinen, jonka hahmo maallisena seppänä on syntynyt, kun on unohdettu, että hän oli ukkosen jumaluus. Heikkilän mukaan tästä kulttuurityypistä tuli merkittävä tekijä myöhemmin suomalaiseksi identifioituun kulttuuriin, ja se levisi läntiseenkin Suomeen.
 
Heikkilän mukaan tämän kaltaisia kulttuurillisia "myönnytyksiä" ovat sisämaan asukkaat voineet joutua tekemään aikojen kuluessa useiden konfliktien aikana, ja nämä olisivat kaikki voineet olla vuorollaan veljessodan myytin aiheena. Monesti rannikon väki on saanut uusia vaikutteita vierailta ryhmiltä, ja alkanut sitten entistä aseistetumpana ja järjestäytyneempänä ahdistaa sisämaan väkeä. Tällöin sisämaan väestö on joutunut omaksumaan uudesta kulttuurista ainakin niitä puolia, joiden ansiosta viholliset olivat päässeet voitolle. Näiden "myönnytysten" ansiosta alkuperäisestä kulttuurista on kuitenkin jäänyt paljon jäljelle. Esimerkiksi suomalais-ugrilainen kieli on säilynyt, ja mahdolliset indoeurooppalaiset tulokkaat on moneen otteeseen sulautettu, joka on poikkeuksellista suomalais-ugrilaisten ja indoeurooppalaisten muinaisissa suhteissa.
 
==Lähde==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Untamo