Wikipedia

Ero sivun ”Ziehl-Neelsenin värjäys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi: en:Ziehl-Neelsen stain
p vähän kappalejakoja + kh + turhaa linkitystä pois (näin kolmiväristä tekstiä on hankala lukea)
Rivi 1:
'''Ziehl-Neelsenin värjäys''', josta käytetään myös nimitystä '''haponkestovärjäys''', on [[bakteriologia]]n menetelmä, jota käytetään [[Haponkestävyys|haponkestävien]] [[mykobakteeri]]enmykobakteerien tunnistamiseen. Sen

Värjäysmenetelmän keksivät [[saksa]]laiset [[lääkäri]]tlääkärit, [[bakteriologi]] [[Franz Ziehl]] ([[1857]], [[Wismar]] – [[1926]], [[Lyypekki]]) ja [[patologi]] [[Friedrich Neelsen]] ([[29. maaliskuuta]] [[1854]], [[Uetersen]] – [[11. huhtikuuta]] [[1894]], [[Dresden]]). [[Tuberkuloosi]]a (TB) aiheuttava [[''Mycobacterium tuberculosis]]'' on menetelmän yleisin tunnistuskohde. Sitä voidaan myös joihinkin muihin [[Bakteerit|bakteeriryhmiin]], kuten [[Nocardia]]annocardiaan. [[Reaktioaine]]inaReaktioaineina käytetään Ziehl-Neelsenin [[karbolifuksiini]]akarbolifuksiinia, [[alkoholihappo]]aalkoholihappoa ja [[Metyylisininen|metyylisinistä]].
 
Vuonna [[1877]] saksalainen patologi [[Edwin Klebs]] julkaisi oleskellessaan [[Zürich]]issä, [[Sveitsi]]ssä kuvauksen [[organismi]]sta, jonka hän oli eristänyt tuberkuloosipitoisesta aineesta ja jonka avulla hän sai aiheutetuksi tuberkuloosin. Hän antoi organismille nimeksi ''Monas tuberculosum''. Vuonna [[1880]] lääkäri [[Max Schuller]] toisti Klebsin tulokset, mutta havaitsi, että aineiston kyky aiheuttaa tuberkuloosia säilyi ainoastaan toiseen sukupolveen. Vuonna [[1881]] [[professori]] [[Jean Joseph Henri Toussaint]] [[Toulouse]]n eläinlääketieteellisestä koulusta kuvasi samankaltaisia organismeja eristetyn tuberkuloosipotilaiden [[Veri|verestä]]. Nämä organismit olivat kuvauksen perusteella eittämättä Micrococcus-suvun bakteereita.
Vuonna [[1881]] saksalainen lääkäri [[Emanuel Aufrecht]] ([[1844]]–[[1933]]), joka toimi johtavana lääkärinä [[Magdeburg]]in kaupunginsairaalan sisätautien osastolla, [[Tuberkkeli|tuberkkeleissa]] esiintyvän [[sauvabakteeri]]n. Hänen esityksessään ei kuitenkaan mainittu, kuinka organismit ilmenivät.▼
 
Vuonna [[1882]] [[Robert Koch]] julkaisi [[Berliini]]ssä kuvauksen epätavallisesta bakteerista, jonka avulla hän sai aiheutetuksi tuberkuloosia. Saksalainen patologi, patologisen [[anatomia]]n professori [[Paul Clemens von Baumgarten]] ([[1848]]–[[1928]]) vahvisti kymmenen päivää myöhemmin Kochin löydöksen.▼
▲Vuonna [[1881]] saksalainen lääkäri [[Emanuel AufrechtMagdeburg]]in ([[1844]]–[[1933]]),kaupunginsairaalan jokasisätautien toimiosaston johtavanajohtava lääkärinälääkäri [[Magdeburg]]inEmanuel kaupunginsairaalanAufrecht sisätautien<nowiki>tästä osastolla,puuttuu verbi?</nowiki> [[Tuberkkeli|tuberkkeleissa]] esiintyvän [[sauvabakteeri]]n. Hänen esityksessään ei kuitenkaan mainittu, kuinka organismit ilmenivät.
Kochin alkuperäisessä menetelmässä tuberkuloosia aiheuttava [[basilli]] värjättiin [[aniliini]]väriä sisältävällä [[Alkaalisuus|alkaalisella]] seoksella. Tällöin värjäykseen tarvittiin 20–24 tuntia huoneenlämmössä tai 30–60 minuuttia 40 °C:ssa. [[1. toukokuuta]] [[1882]] professor [[Paul Ehrlich]] julkaisi parannelman Kochin menetelmästä. Kumpikin menetelmä edellytti, että liuos oli alkaalinen.▼
▲Vuonna [[1882]] [[Robert Koch]] julkaisi [[Berliini]]ssä kuvauksen epätavallisesta bakteerista, jonka avulla hän sai aiheutetuksi tuberkuloosia. Saksalainen patologi, patologisen [[anatomia]]n professori [[Paul Clemens von Baumgarten]] ([[1848]]–[[1928]]) vahvisti kymmenen päivää myöhemmin Kochin löydöksen.
Ziehl julkaisi [[12. elokuuta]] 1882 kuvauksen uudesta menetelmästä. Sen mukaan liuoksen tulisi olla pikemminkin hapan kuin alkaalinen. Uusi menetelmä vahingoitti vähemmän tutkittavia kudosnäytteitä, mutta toi edelleen esiin taudinaiheuttajat. Tällaisenaan menetelmä on vain pienin muutoksin käytössä yhä nykyäänkin.▼
 
▲Kochin alkuperäisessä menetelmässä tuberkuloosia aiheuttava [[basilli]] värjättiin [[aniliini]]väriä sisältävällä [[Alkaalisuus|alkaalisella]] seoksella. Tällöin värjäykseen tarvittiin 20–24 tuntia huoneenlämmössä tai 30–60 minuuttia 40 °C:ssa. [[1. toukokuuta]] [[1882]] professorprofessori [[Paul Ehrlich]] julkaisi parannelman Kochin menetelmästä. Kumpikin menetelmä edellytti, että liuos oli alkaalinen.
 
▲Ziehl julkaisi [[12. elokuuta]] 1882 kuvauksen uudesta menetelmästä. Sen mukaan liuoksen tulisi olla pikemminkin hapan kuin alkaalinen. Uusi menetelmä vahingoitti vähemmän tutkittavia kudosnäytteitä, mutta toi edelleen esiin taudinaiheuttajat. Tällaisenaan menetelmä on vain pienin muutoksin käytössä yhä nykyäänkin.
Vasta näiden värjäysten kehittäminen sai lääkärit ja tutkijat ympäri maailman vakuuttumaan tuberkuloosin todellisesta aiheuttajasta.
 
==Menetelmä==
# Lisätään Ziehl-Neelsenin karbolifuksiinia tutkimuslasille viideksi minuutiksi ja lämmitetään.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ziehl-Neelsenin_värjäys”