Ero sivun ”Sumupilvi” versioiden välillä

Sumupilvi on aina seurausta tilanteesta, jossa ilman kosteus usein monestakin syystä kohoaa 100 prosenttiin eli ilma ei kykene enää sitomaan siinä olevaa kosteutta vesihöyrynä ja syntyy pieniä pilvipisaroita (ns. [[kastepiste]]). Talviaikaan sulalta mereltä mantereelle virtaava ilma aiheuttaa joskus laajojakin sumupilvialueita. Esimerkiksi [[Perämeri|Perämereltä]] lähtevä kosteus aiheuttaa joskus pilven, joka pohjoisessa ulottuu [[Käsivarsi|Käsivarren]] ja [[Saariselkä|Saariselän]] tienoille, idässä [[Koillismaa]]lle ja Itä-Lappiin. Virtauksen suunnassa kohoava maasto edistää pilven syntymistä ja usein matalin pilvi on siellä missä maasto on korkeinta. Aika usein jo [[Kittilä]]n korkeudella pilvi laskeutuu maahan. Yksittäiset vaarat jäävät helposti sumupilven alle. Tästä syystä esimerkiksi laakean vaaran päällä sijaitsevalla [[Rovaniemen lentokenttä|Rovaniemen lentokentällä]] sumuja havaitaan esímerkiksi huomattavasti useammin kuin esimerkiksi järvialueella sijaitsevalla [[Kuopion lentokenttä|Kuopion kentällä]].

 

 

Talvisaikaan kun auringonsäteily on vähäistä, sumupilvien olemassaoloa säätelevät ilmavirtauksien suunnat ja niissä vallitseva kosteus sekä säteilytasapaino. Vahva ylä- tai keskipilvisyys toimii usein peittona, joka estää sumupilven synnyn tai saa sen tietyn paikoin hälvenemään. Kevätkaudella sumuja syntyy usein merille, kun lämmin ja kostea ilma (Suomessa yleensä idästä) leviää merelle ja sen pinnalla ilma jäähtyessään alkaa tiivistyä pisaroiksi. Kesäaikaan sumut ovat Suomessa harvinaisia ja yleensä lyhytaikaisia. Ukkospilvien yhteydessä on kesäisin sumupilviä. Voimakkaan sateen jälkeinen ylhäältä tullut viileä ilma edesauttaa pilven syntymisessä. Harvemmin nähty vyörypilvi on kylmään ilmaan liittyvä matalalla liikkuva pilvi.