Ero sivun ”Etelänbastardikilpikonna” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p kh |
|||
Rivi 13:
{{Taksonomian_loppu}}'''Etelänbastardikilpikonna''' (''Lepidochelys olivacea'') on pienehkö merikilpikonna joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyille rannoille.
== Koko ja
Etelänbastardikilpikonnan kuori kasvaa korkeintaan 75 senttiä pitkäksi, mutta voi painaa 45 kiloa. Selkäkilpi on pyöreähkö ja heikosti kupera ja siinä on matala keskiharjanne. Selkäkilven kyljissä on yleensä 6-8 sarveislevyä, mutta niiden määrä voi vaihdella jopa saman yksilön eri kyljillä. Bastardikilpikonnalla niitä on enintään 5, mikä on paras tuntomerkki. kyljen levyjen määrä vaihtelee populaatioittain. Reunalevyjä on 12-14. Selkäkilpi liittyy vatsakilpeen neljän sisäreunuslevyn välityksellä. Sisäreunuslevyissä on takareunan kohdalla useita pieniä huokosmaisia aukkoja. Etelänbastardikilpikonnan melamaisten raajojen kärjissä on kaksi kynttä.
Pää on leveä ja otsassa on kaksi paria suomuja. Sarveisnokka on pehmeä ja tasareunainen. Koiraalla häntä on paljon pidempi kuin naaraalla. Naaraalla se jää kilven alle, mutta uroksella
== Levinneisyys ja
Etelänbastardikilpikonna elää
== Elintavat ==
Rivi 25:
== Lisääntyminen ==
Etelänbastardikilpikonnien lisääntymiskausi vaihtelee alueittain. [[Tyynimeri|Tyynenmeren]]
== Uhat ja
Etelänbastardikilpikonnat ovat uhanalaisia munienkeruun ja pyynnin takia. Munista tehdään juomia ja eliksiirejä, kun taas itse kilpikonnia ruuaksi ja matkamuistoiksi. Niistä saadaan myös öljyä. Costa Rican Ostionalissa kuitenkin munia saa kerätä valvotusti ensimmäisten 36 tunnin aikana siitä kun ensimmäiset kilpikonnat nousevat rantaan. Keruu
== Lähteet ==
|