Ero sivun ”Etelänbastardikilpikonna” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 13:
{{Taksonomian_loppu}}'''Etelänbastardikilpikonna''' (''Lepidochelys olivacea'') on pienehkö merikilpikonna joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyille rannoille.
 
== Koko ja Ulkonäköulkonäkö ==
Etelänbastardikilpikonnan kuori kasvaa korkeintaan 75 senttiä pitkäksi, mutta voi painaa 45 kiloa. Selkäkilpi on pyöreähkö ja heikosti kupera ja siinä on matala keskiharjanne. Selkäkilven kyljissä on yleensä 6-8 sarveislevyä, mutta niiden määrä voi vaihdella jopa saman yksilön eri kyljillä. Bastardikilpikonnalla niitä on enintään 5, mikä on paras tuntomerkki. kyljen levyjen määrä vaihtelee populaatioittain. Reunalevyjä on 12-14. Selkäkilpi liittyy vatsakilpeen neljän sisäreunuslevyn välityksellä. Sisäreunuslevyissä on takareunan kohdalla useita pieniä huokosmaisia aukkoja. Etelänbastardikilpikonnan melamaisten raajojen kärjissä on kaksi kynttä.
Pää on leveä ja otsassa on kaksi paria suomuja. Sarveisnokka on pehmeä ja tasareunainen. Koiraalla häntä on paljon pidempi kuin naaraalla. Naaraalla se jää kilven alle, mutta uroksella selvestiselvästi uslosulos. Aikuisten kilpikonnien raajat, kaula ja häntä ovat oliivinvihreitä, yläosasta tummempia. Vatsakilpi on vaaleankeltainen, selkäkilpi on tumma.
 
== Levinneisyys ja Elinympäristöelinympäristö ==
Etelänbastardikilpikonna elää Trooppisissatrooppisissa ja subtrooppisissa merissä [[Atlantti|Atlantissa]], [[Tyynimeri|Tyynessä Meressä]] ja [[Intian valtameri|Intian valtameressä]], päiväntasaajan molemmin puolin 40° asti eli suunnilleen [[Välimeri|Välimeren]] ja [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikan]] alueille asti. Etelänbastardikilpikonnat liikkuvat mieluiten matalissa merissä, mutta viihtyvät myös avomerellä. Lisääntymisalueet ovat enemmän hajallaan. Tärkeimmät lisääntymisrannat ovat Bhitar Kanika [[Bengalinlahti|Bengalinlahdella]] [[Intia]]ssa ja Ostionalin ranta [[Costa Rica]]n Tyynenmeren puoleisella alueella. Molemmille munii satojatuhansia naaraita.
 
== Elintavat ==
Rivi 25:
 
== Lisääntyminen ==
Etelänbastardikilpikonnien lisääntymiskausi vaihtelee alueittain. [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] itäossissaitäosissa muninta tapahtuu elo-marraskuussa. [[Sri Lanka]]ssa syys-tammikuussa ja [[Myanmar]]issa maalis-huhtikuussa. Naaraat nousevat rannalle vain tietyssä kuunkierron vaiheessa ja aina öisin. Kun ne ovat päässeet tarpeeksi kauas vesirajasta naaras kaivaa pesäkolon johon se munii 30-168 munaa. Pesäkuoppa on noin 50 senttiä syvä. Munat naaras laskee 4-10 sekunnin välein 2-3 munaa kerralla. Muninta kestää noin tunnin, sen jälkeen naaras peittää pesän hiekalla ja palaa mereen. Munat ovat 3,2-4,3 senttimetriä pitkiä. Poikaset kuoriutuvat 50-60 päivän päästä. Usein naaraat munivat 2-3 kertaa vuodessa.
 
== Uhat ja Suojelusuojelu ==
Etelänbastardikilpikonnat ovat uhanalaisia munienkeruun ja pyynnin takia. Munista tehdään juomia ja eliksiirejä, kun taas itse kilpikonnia ruuaksi ja matkamuistoiksi. Niistä saadaan myös öljyä. Costa Rican Ostionalissa kuitenkin munia saa kerätä valvotusti ensimmäisten 36 tunnin aikana siitä kun ensimmäiset kilpikonnat nousevat rantaan. Keruu turvaa tyydyttää koko maan kysynnän ja muilta heikommilta rannoilta laittomasti kerätyt munat eivät mene kaupaksi. Etelänbastardikilpikonnien esimä rantoja on suojeltu ja niitä valvotaan lisääntymisaikoina. Laji kuuluu CITES-sopimus liitteeseen 1 eli sitä ei saa kaupata sopimuksen allekirjoittanaissaallekirjoittaneissa maissa.
 
== Lähteet ==