Ero sivun ”Hellenistinen filosofia” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Viitteitä
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 95:
[[Kuva:Epikur.jpg|thumb|140px|[[Epikuros]], epikurolaisuuden perustaja.]]
 
Klassisessa perinteessä [[Epikuros|Epikuroksesta]] on tullut [[hedonismi]]n keulakuva, mutta antiikissa kyseinen rooli oli [[Aristippos|Aristippoksella]]. Myöhemmät kyreneläiset [[Annikeris]], [[Hegesias Kyreneläinen|Hegesias]] ja [[Theodoros Jumalaton|Theodoros]], sekä heidän aikalaisensa Epikuros, kehittivät neljä kilpailevaa tulkintaa hedonismista, jotka kaikki vaikuttivat toisiinsa. Epikuroksen tulkinta voitti lopulta, ja kyreneläisyys kuoli 200-luvun eaa. puoliväliin mennessä. Kyreneläisyyden merkittävin vaikutus oli lähinnä epikurolaisuuden vastustajana ja muokkaajana.<ref name="long"/>
 
Aristippoksen hedonismi kytkeytyi Sokrateehen siinä, että hänelle vapaus oli asioista nauttimista ilman luopumista itsensä hallitsemisesta. Hänen mukaansa ihmisellä on varmuudella vain se, mitä hän tällä hetkellä kokee, joten välittömät ruumiilliset nautinnot ovat ainoat todella arvokkaat asiat. Järki ja eettinen hyve olivat nautinnon suhteen alempiarvoisia. Epikurokselle sen sijaan jo pelkkä kivun puuttuminen oli nautintoa. Lisää eroavaisuuksia on siinä, että hänelle nautintojen skaala oli paljon laajempi: mielen nautinnot olivat ruumiin nautintoja parempia, ja välittömien nautintojen lisäksi hän tunnusti myös menneiden ja tulevien nautintojen olemassaolon.