Ero sivun ”Lauri Pihkala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset) kh, epäilyttävän POV:ia, onko Pihkala riittävän osallinen majuri Hans Kalmin mahdollisiin rikoksiin? |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 2:
'''Lauri "Tahko" Pihkala''' ([[5. tammikuuta]] [[1888]], [[Pihtipudas]] – [[20. toukokuuta]] [[1981]]) oli yleisurheilija, urheilun "monitoimimies" ja suomalaisen [[pesäpallo]]n keksijä. Hänen isänsä oli Pihtiputaan kirkkoherra, rovasti Aleksander Gummerus ja äitinsä Alma Nordlund. Lauri Pihkalan veljiä olivat [[Tampere|Tampereen]] piispa [[Jaakko Gummerus]], Vientirauhan johtaja [[Martti Pihkala]] ja maanviljelystalouden professori [[Rurik Pihkala]].
==Nuoruus==
Lauri opiskeli [[Jyväskylä]]n lyseossa, mistä hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna [[1905]]. Vahvasti isänmaallisena ihmisenä hän päätti veljiensä kanssa suomentaa sukunimensä Pihkalaksi vuonna [[1906]]. Vuonna [[1912]] hän valmistui [[Helsingin yliopisto]]sta filosofian kandidaatiksi.
Rivi 10 ⟶ 11:
Työuransa aikana Pihkala oli etupäässä puolustuslaitoksen palveluksessa. Hän osallistui kaikkiin olympiakisoihin 1908-1936 asti joko urheilijana tai johtajana. Hän kirjoitti lukuisia urheiluoppaita mm. uraauurtavan ”Urheilijan oppaan”, toimitti urheilulehtiä ja Jukolan kanssa olympiakirjan.
==Suomen itsenäistymisen aika==
Vuosina 1913-1917 hän toimi [[SVUL]]:n kiertävänä valmentajana virkanimekkeellä Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton neuvoja. Erityisen lähellä Lauri Pihkalan sydäntä oli murtomaahiihto.
Sisällisotaan Lauri Pihkala osallistui majuri Hans Kalmin osastossa joka syyllistyi sisällissodan aikana suoranaisiin sotarikoksiin mm. punaisten kenttäsairaalan tuhoamiseen ja siellä olevien haavoittuneiden surmaamiseen Padasjoen Harmoisten kylässä. Lisäksi Hans Kalmin osasto syyllistyi Hennalan vankileirillä noin 200 naisen teloitukseen. Teloitetuista 55 oli 17-vuotiaita tai sitä nuorempia. Teloitettujen joukossa oli 14-15 vuotiaita lapsia. Lauri Pihkala vastasi Hans Kalmin osaston propagandatoiminnasta.<ref>Tauno Tukkinen Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918</ref>▼
==Suomen urheilun kehittäjä==
Hän lausui [[Salpausselän Kisat|Salpausselän kisojen]] ja [[Vierumäen urheiluopisto]]n syntysanat ja oli perustamassa [[Suomen Latu]]a vuonna [[1938]]. Tarkoituksenmukainen kansanurheilu oli hänen sydäntään lähellä. Hän propagoi [[hiihto|murtomaahiihdon]] puolesta; pitkät [[Laturetki|laturetketkin]] ovat hänen ideoitaan, samoin koulujen urheiluloma.
Usein hänet kuvataan hiihtämässä suuren repun kanssa. Heikon selkänsä vuoksi Pihkala päätti parantaa ryhtiään selkärepulla, johon oli laitettu painoksi tiiliskiviä. Lauri Pihkala asui Helsingissä Kammiokadulla (nykyinen Sibeliuksenkatu) aivan [[Helsingin Olympiastadion|Olympiastadionia]] vastapäätä. Kerrotaankin, että ensimmäisten lumien tultua hänet saattoi nähdä hiihtämässä stadionin kentällä. Kiellettyähän se oli, mutta kenelläkään ei ollut rohkeutta käydä sitä sanomassa tälle Suomen urheilun suurmiehelle.
Poliittisilta mielipiteiltään Tahko Pihkala oli nykynäkemyksen mukaan äärioikeistolainen, joka tunsi vetoa mm. rodunjalostukseen, joka lienee syntynyt kansakunnan synnyn intomielisyydestäkin. Olennainen osa Pihkalan liikuntaideologiaa oli ajatus voimakkaan suomalaisen soturirodun luomisesta. Mm. pesäpallon kehittäminen oli osaltaan sotilaskoulutuksen luontaista.
▲Sisällisotaan Lauri Pihkala osallistui majuri Hans Kalmin osastossa joka syyllistyi sisällissodan aikana suoranaisiin sotarikoksiin mm. punaisten kenttäsairaalan tuhoamiseen ja siellä olevien haavoittuneiden surmaamiseen Padasjoen Harmoisten kylässä. Lisäksi Hans Kalmin osasto syyllistyi Hennalan vankileirillä noin 200 naisen teloitukseen. Teloitetuista 55 oli 17-vuotiaita tai sitä nuorempia. Teloitettujen joukossa oli 14-15 vuotiaita lapsia. Lauri Pihkala vastasi Hans Kalmin osaston propagandatoiminnasta.<ref>Tauno Tukkinen Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918</ref>
==Lauri Pihkalan urheiluennätyksiä ==
| |||