Ero sivun ”Ranskan pääministeri” versioiden välillä

'''Pääministeri''' on Ranskan viidennen tasavallan hallituksen johtaja. TämäTehtävä tehtävä on selkeä jatkumojatkaa kahden edellisen, III:n ja IV:n, tasavaltalaisen perustuslain Neuvostonneuvoston puheenjohtajan (président du Conseil) tehtävälletehtävää. Hänen toimipisteensä ja edustusasuntonsa on [[Hôtel Matignon]], joka sijaitsee Varennerue kadunde Varennen (Varennekadun) varrella [[Pariisi]]n seitsemännessä kaupunginosassa. PääministeriNimitystä -nimitystäpääministeri on käytetty vain viidennen tasavallan aikana.

Ranskan viidennen tasavallaantasavallan perustuslaki, joka annettiin [[4. lokakuuta]] [[1958]], määrittelee kahdeksannessa artiklassaan, että päämisterin tehtäväänsä nimittää tehtäväänsä Ranskan tasavallan presidentti. Presidentti voi päättää pääministerin toimen päättämisestä vain, kun hallitus jättää eronpyynnön. Perustuslain 21. artikla määrittää, että pääministeri johtaa hallituksen toimintaa, on vastuussa kansallisesta puolustuksesta ja takaa lakien täytäntöönpanon.

Kuitenkin pääministeriPääministeri voi tasavallan presidentin suorittaman delegoinnintoimeksiannosta kauttakuitenkin nimittää siviilivirkamiehet ja upseerit tehtäviinsä. Hän voi myös tilapäisesti johtaa ministerineuvoston kokousta, jota yleensä johtaa tasavallan presidentti (Suomessa on tällöin on kyseessä hallituksen kokous). PääministeriPääministerillä omaaon myös lainsäädäntövaltaa, sillä hänellä on oikeus antaa asetuksia. Lisäksi hän toimii Ranskan valtioneuvoston (Conseil d'État) puheenjohtajana. Tällä valtioneuvostollaValtioneuvostolla on kaksi eri roolia,tehtävää: se toimii hallituksen neuvonantajana ja Ranskan korkeimpana hallinnollisena tuomioistuimena.

Myös käytännön tasolla pääministerin ensisijainen tehtävä on johtaa hallituksensa työskentelyä. Hallituksen suuret linjat määrittelee kuitenkin tasavallan presidentti. Voidaan kuitenkinsilti tdetatodeta, että pääministeri on teoreettisesti hallituksen johtjanajohtaja, mutta tosiasiassa tasavallan presidentti pitää tätä roolia itsellään ja pääministeri toteuttaa valtionpäämiehen luomaa politiikkaa. Hänellä on kuitenkin valtaa suhteessa muihin hallituksen jäseniin, jotka ovat vain hänen tahdostaan riippuvaisia.

PääministerinPääministeriksi valinta kohdistuuvalitaan vahvimman poliittisen virtauksen edustajaanedustajista se, jolla on mahdollisuus saada taakseen enemmistö [[kansalliskous|kansalliskokouksen]] edustajista. MyösKysymykseen voi tulla myös lähellä enemmistön muodostamaanmuodostamaa poliittista ryhmittyvääryhmittymää edustava pääministeri voi tulla kysymykseen.<!--Ed. Kuitenkinlause tasavallanhämärä?--> presidentilläPresidentti onvoi täydellinenkuitenkin vapausvapaasti nimetä pääministeriksi henkilöhenkilön, jolla ei ole kokemusta parlamentaarikkona, senaattorina tai ministerinä olemisesta. Näin tapahtui kun [[Georges Pompidou]] ja [[Raymond Barre]] tai viimeiksiviimeksi [[Dominique de Villepin]] tulivat pääministereiksi. Jos tasavallan presidentti kuitenkin nimeäänimittää pääministerin, joka ei edusta kansalliskokouksen edustajien enemmistöä, niin tällöin vaali suoritetaan kansalliskokouksessa luottamusäänestys.

Ranskassa käytetään käsitettä ”yhteiselo”''cohabitation'', cohabitation”yhteiselo”, jos tasavallan presidentti jaon olennaisesti eri poliittisesta ryhmittymästä kuin pääministeri. Tässä tapauksessa sekä tasavallan presidentti että pääministeri, jotka molemmat ovat toimeenpanovallan keskeisiä yksiköitä, toimivat toisiaan kunnioittaen. Tällöin ei myöskään pääministeri ole suuresti riippuvainen tasavallan presidentistä, vaan hän voi luoda omaa poliittista profiiliaan ja muodostaa oman auktoriteettinsa hallituksen suhteen. Näin hän pystyy toimimaan todellisena hallituksena johtajana ja tasavallan presidentti hoitaa tällöin valtionpäämiehelle kuuluvat tehtävät ja armeijaan liittyvät asiat. Lisäksi hän tällöin keskittyy ulkopolitiikkaan, joka on viidennen tasavallan perustuslaissa on varattu tasavallan presidentiksi erikoisalueeksi.