Ero sivun ”Käräjät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: oikeuslaitos-luokkaan |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
Käräjäpaikat ovat usein olleet erityisiä. Käräjiä on pidetty esimerkiksi käräjätalossa, käräjäteltassa, merkittävällä luonnonpaikalla tai kalmiston tai palvontapaikan lähellä. Käräjäpaikat on usein koettu pyhiksi ja loukkaamattomiksi. Tämä on ehkä parantanut osanottajien rehellisyyttä. Käräjäpaikalla täytyy puhua totta, sillä muuten henkiolennotkin suuttuvat. Käräjäpaikoilla tehdyt sopimukset ja [[vala]]t ovat myös erityisen pitäviä.
Suomalaisen kansanperinteen mukaan monia mäkiä on käytetty käräjöintiin. Kansanperinne tuntee myös muun muassa käräjäkiviä ja käräjämäntyjä. Sana käräjä liittyy useisiin paikannimiin ja sukunimiin. Myös [[Ukko|Ukko ylijumala]] on käynyt pilvissä käräjiä, joilla on pidetty neuvoa tulevasta säästä, tai kumottu maallisen tuomioistuimen vääriä päätöksiä.
Käräjät esiintyvät nykyisin virallisesti tuomioistuinsanastossa. Aiemmin 1990-luvulle asti [[kihlakunnantuomari]]n toimialue jakaantui käräjäkuntiin. 1970-luvulla otettiin [[kihlakunnanoikeus|kihlakunnanoikeuksisssa]] käyttöön virkanimike [[käräjätuomari]]. 1990-luvulla kun kihlakunnan- ja [[raastuvanoikeus|raastuvanoikeudet]] lakkautettiin tilalle tuli yhtenäisten [[käräjäoikeus|käräjäoikeuksien]] järjestelmä.
| |||