Ero sivun ”Johann Tilly” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: right|220px|thumb|Kreivi Johann Tilly. '''Johann Tilly''', oikeastaan '''Johann Tserclaes, Tillyn kreivi''' (joskus myös '''Johan Tzerclaes von Ti... |
kh yms |
||
Rivi 2:
'''Johann Tilly''', oikeastaan '''Johann Tserclaes, Tillyn kreivi''' (joskus myös '''Johan Tzerclaes von Tilly''') (helmikuussa 1559 Villers-la-Ville – 30. huhtikuuta 1632, [[Ingolstadt]]) oli [[Katolisuus|katolisten]] tärkeimpiä komentajia [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]]. Hän oli käytännöllisesti katsoen voittamaton [[protestantti|protestantteja]] vastaan, kunnes [[Kustaa II Aadolf]] löi hänet [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin ensimmäisessä taistelussa]] 1631. Hänet tunnettiin myös lempinimellä ''munkki haarniskassa''.
Johann Tilly syntyi katoliseen perheeseen helmikuussa 1559 Tillyn linnassa Villers-la-Villessä, lähellä Nivellesiä, nykyisessä [[Belgia]]ssa. Hän sai koulutuksensa [[Köln]]issä [[Jesuiitat|jesuiittojen]] ohjauksessa ja liittyi tämän jälkeen vuonna 1584 [[espanja]]laisten armeijaan, joka taisteli [[alankomaat|alankomaalaisia]] kapinallisia vastaan [[Kahdeksankymmenvuotinen sota|kahdeksankymmenvuotisessa sodassa]]. Hän osallistui [[Antwerpen]]in piiritykseen vuonna 1585. Vuonna 1594 Tilly liittyi keisari [[Rudolf II]]:n armeijaan, ja taisteli
===Kolmikymmenvuotinen sota===
Rivi 8:
Vuonna 1610 Tilly nimitettiin [[Baijeri]]n armeijan komentajaksi, ja hän oli Baijerin ruhtinaan Maksimilianin johtaman [[Katolinen liiga|katolisen liigan]] armeijan komentaja vuosina 1618-1632. Kolmikymmenvuotisen sodan sytyttyä 1618 Tilly siirtyi [[marsalkka]]na taas keisarin palvelukseen, katolisen liigan annettua armeijansa keisari [[Matias (keisari)|Matiaksen]] käyttöön, jotta tämä kykenisi lyömään [[Böömi]]n kapinalliset. Tilly voittikin protestanttien armeijan [[Valkeavuoren taistelu]]ssa 8. marraskuuta 1620 alle tunnissa.
Seuraavaksi Tilly marssi länteen [[Rein]]ille, jossa hän kärsi tappion protestanteille [[Wieslochin taistelu]]ssa 27. huhtikuuta 1622. Tämän Tilly kuitenkin korjasi nopeasti lyömällä Badenin rajakreivi Yrjö Fredrikin johtamat protestantit [[Wimpfenin taistelu]]ssa kymmenen päivää myöhemmin. Tillyn lyötyä vielä Braunschweigin Kristianin armeijan [[Höchstin taistelu]]ssa 20. kesäkuuta keisari [[Ferdinand II]] teki hänestä kreivin. Elokuussa 1623 Tilly löi uudestaan
Tillyn nujerrettua kaiken protestanttien vastarinnan keisarikunnan sisällä, [[Tanska]]n kuningas [[Kristian IV]] otti Saksan protestanttien asian omakseen. Kristian kuitenkin hävisi Tillylle [[Lutterin taistelu]]ssa 1626, ja tappio johti katolisten etenemiseen aina [[Jyllanti|Jyllannin]] niemimaalle asti. Yhdessä [[Albrecht von Wallenstein]]in kanssa Tilly valloitti kaikki Saksan protestanttiset alueet vuoden 1628 alkuun mennessä. Keisari teki Tanskan kanssa rauhan ja laittoi Saksan protestantit ahtaalle. Keisari tarjosi Tillylle palkkioksi palveluksista Calenbergin herttuan arvoa, josta hän kuitenkin viisaana ja vanhana kieltäytyi ja hyväksyi sen sijaan 400 000 guldenin summan.
Rivi 17:
[[Kuva:Tilly Feldherrnhalle Muenchen-1.jpg|thumb|right|Tillyn pronssipatsas Münchenissä.]]
Seuraavaksi Tilly siirtyi piirittämään [[Magdeburg]]ia, ja ruotsalaisten epäonnistuessa kaupungin auttamisessa, seurasi [[Magdeburgin ryöstö]] 20. toukokuuta 1631. Lopulta Kustaa ja Tilly kohtasivat [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin taistelussa]] 17. syyskuuta, jossa Tilly kärsi ensimmäisen vakavan tappion sodan aikana. Haavoittunut Tilly peräytyi taistelun jälkeen luoteeseen, [[Ala-Saksi]]in ja kokosi uuden armeijan alueen varuskunnista. Tämän armeijan hän sitten vei talvehtimaan etelään Baijeriin, aikomuksenaan kohdata ruotsalaiset uudestaan seuraavana keväänä.
Johann Tilly oli aito ammattisotilas, joka oli erityisen taitava siirtelemään armeijoitaan. Hän oli viimeinen [[espanjalainen neliö|espanjalaisten neliöiden]] mestari ja hänen armeijansa olivat erityisen kuuluisia raakuudestaan ja saaliin ahneudestaan. Arvostelijoilleen hänen kerrotaan todenneen: "Luuletteko miesteni olevan nunnia?" Tilly oli harras katolinen ja hänen mieltään painoi Magdeburgin ryöstö aina kuolinvuoteelle asti.
| |||
