Ero sivun ”Tulen iskentä” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
 
Monet esihistorialliset Suomesta löydetyt tulusten piikivet on muotoiltu soikeiksi kuten naisen sukuelinten ulkomuoto, ja niissä on voinut olla keskellä emättimen aukkoa kuvaava ura. Ilmeisesti tulusrauta taas on koettu miehiseksi, jolloin tulen iskennällä on ollut seksuaalisia merkityksiä. Tulusten piikiviä on usein uhrattu Suomessa kosteikkoihin.
[[Image:Lightning8 - NOAA.jpg|160px|thumb|]]
 
Monissa suomalaisissa loitsuissa on tulen [[syntysanat|syntykertomus]], jossa ensimmäisen tulen iskee jokin jumalallinen olento taivaalla. Tulta ovat iskeneet [[Ukko|Ukko ylijumala]], mutta myös [[Väinämöinen]], [[Ilmarinen]] ja [[Kokko]]-lintu. Tuli on isketty erilaisista esineistä, kuten aseista tai Kokon sulista. Useissa loitsun versioissa ensimmäistä tulen kipinääkipunaa tuuditellaan kehdossa taivaalla. Kipuna kuitenkin putoaa vahingossa [[muinaissuomalaisten kaikkeuskäsitykset#Taivaankansi ja maailmanpylväs|taivaankansien]] läpi maahan ja joissain runoissa [[Tuonela|Manala]]an asti. Tuli päätyy ihmisten asuntoon ja tekee siellä pahaa. Perheen äiti manaa tulen pois, jolloin se joutuu [[Aluen järvi|Aluen järveen]], saaden sen kuohumaan jopa puiden latvojen tasalle, ja eräässä versiossa kuivumaan. Joissain runon versioissa kipuna putoaa suoraan järveen. Järvessä tulen nielee kala. Kalan nielee isompi kala ja tämän edelleen isompi kala. Kala saadaan kiinni ja tuli löydetään. Tuli karkaa taas, ja polttaa vielä metsiä, ennen kuin se saadaan kiinni ja hallintaan. Tämän kaltainen loitsuihin pohjautuva kertomus on [[Kalevala]]ssakin.
 
Kansanperinteessä taivaallinen tulen iskentä samaistetaan usein [[salama|salamointiin]]. Eräät tutkijat arvelevat tulen syntykertomuksessa säilyneen muistoja [[Viro]]on pronssikaudella pudonneesta meteoriitista, joka synnytti [[Kaalijärvi|Kaalijärven]]. Tulikipunaa on toisinaan arveltu myös [[pallosalama]]ksi.