Ero sivun ”Jäämerentie” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Soome (keskustelu | muokkaukset)
p kielen- tai muuta huoltoa, Typos fixed: edelläm → edellä m, ensiker → ensi ker (2), tetiin → tettiin, AWB
Rivi 13:
1.200 henkeä. Hevoskuormassa oli 2 - 3 paalua, kunkin paino oli keskimäärin 230 kiloa.
Porokuormissa oli yksi paalu. Kaikkiaan kuljetettiin 5.000 paalua.
Tämä pumpulikuljetus aikaansai sen, että vuoden 1918 valtiopäivillä esitettiin ensikerranensi kerran
ns.Jäämeren rautatien rakentamista ympärivuotisten vienti- ja tuontikuljetusten hoitamiseksi Rovaniemeltä joko Petsamonvuonolle tai Norjan Neidemiin.(Näin tekstissä)
 
Rivi 24:
Kun suomalaiset ryhtyivät valmistelemaan ensimmäisen Petsamon retkikunnan lähettämistä 1918
Petsamoon, kiinnitettiin myös huomiota Petsamon kulkuyhteyksiin. Kuljetusmahdollisuudet Suomen puolelta Petsamoon olivat tuolloin hyvin alkeelliset. Suomen puolella oli Rovaniemeltä Ivaloon (Kyröön) valmiina maantie, jolle kesän aikana saattoi järjestää kuljetuksen korkeintaan 2 tonnin autoille ja talvella hevosajoneuvoilla. Majoitusmahdollisuudet tällä 302 km matkalla olivat vähäiset.Ilman erikoistoimenpiteitä saattoi Rovaniemeltä lähettää matkalle Petsamoa kohti vain noin 50 henkeä päivässä. Vain Sodankylään ja Ivaloon voitiin majoittaa enemmän miehiä kerrallaan.
Ivalosta Petsamoon oli olemassa edellämainittuedellä mainittu keskeneräiseksi jäänyt maantie. Suomen puolella
oli muutamin kohdin valmiina leveää tietä, mutta välillä oli kokonaan raivaamattomia taipaleita.
Rajalta eteenpäin tie oli viitoitettu ja linjalle oli rakennettu tuskin 2 metrin levyinen tie.
Rivi 44:
Kolosjoen kaivospaikkakunnan ja Kaulatunturin nikkelikaivoksen rakennustöiden johdosta.
Vuonna 1937 liikenne pystyttiin vielä hoitamaan kahdella päivittäisellä linja - autovuorolla mutta jo kesällä 1938 liikennettä välitti neljä päivittäistä linja - autovuoroa (joista yksi em. sekajuna autovuoro). Lisäksi Posti- ja Lennätinhallitus järjesti kahdella päivittäisellä linja - autovuorolla liityntäliikenteen Salmijärven kirkonkylän ja Kolttakönkään välille.
Norjan puolella järjestetiinjärjestettiin vastaavasti päivittäinen linja - autovuoro Kirkkoniemestä Suomen
rajalle siten että Salmijärveltä lähtevä aamuvuoro kohtasi Kolttakönkäällä rajalla aamulla
Kirkkoniemestä lähteneen linja - auton ja toi matkustajat Salmijärvelle.Iltapäivävuoro sen
Rivi 81:
 
Välirauhan solmimisen jälkeen palautettiin Rovaniemen ja Liinahamarin väliset linja - autovuorot
toukokuussa 1940 lähes ennalleen. Saksalaiset hoitivat omalla kalustollaan Kirkkoniemen ja Rovaniemen väliset lomalaiskuljetukset. Suomessa nähtiin ensikerranensi kerran DKW ja Tatra merkkisiä
linja - autoja liikennöimässä Suomen tieverkolla.
 
Rivi 91:
*Suomen Kulkuneuvot No 2 1937, 1938, 1939, 1940, 1941
*T.P.Elomaa: Sotien ja kuljetuskriisien kautta kiristyvään kilpailuun VR 1937 - 1962 s. 44-46
 
[[Luokka:Petsamo]]
[[Luokka:Suomen tiet]]